Standardi on jonkin organisaation esittämä määritelmä siitä, miten jokin asia tulisi tehdä.

Merkittäviä "virallisia" standardointijärjestöjä ovat kansainvälinen ISO, saksalainen DIN, eurooppalainen CENELEC ja suomalainen SFS. ITU on tietoliikennehallintojen yhteinen standardointielin.

Standardeja laativat myös ammatilliset organisaatiot kuten IEEE (Ethernet-lähiverkot ym.) ja vielä vähemmän organisoitunut IETF (Internet).

Yritysten välisiä hyvin organisoituja standardointielimiä ovat esimerkiksi ETSI (GSM-verkot, GPRS, UMTS), ECMA ja SAE (autoala)

Viime aikoina standardoinnissa merkittävä roolin ovat ottaneet yritysten yhteiset melko epävirallisesti organisoidut konsortiot ja foorumit, esimerkiksi W3C (WWW-teknologiat) ja ATM Forum.

Standardien nimitykset vaihtelevat suuresti:

• standardi (ISO)
• normi (DIN)
• suositus (IEEE, ITU)
• kommenttipyyntö (IETF RFC).

De facto -standardit ovat kaupallisista syistä levinneitä toteutustapoja. Ne eivät välttämättä ole teknisiltä ratkaisuiltaan parhaita mahdollisia.

Joitakin tärkeitä standardeja ja standardointiorganisaatioita

ISO

• ISO 3103 - vakioitu tapa valmistaa teejuoma aistinvaraisiin kokeisiin
• ISO 3591 - määrittelee sarjan laseja viinin maisteluun
• ISO 8601 - numeerinen ilmaisutapa ajalle ja päivämäärälle
• ISO 9000 - sarja laadunhallintaa käsitteleviä standardeja ja ohjeita
• ISO 14000 - sarja ympäristöasioiden hallintaa käsitteleviä standardeja

• RFC - kokoelma Internet-standardeja

• IEEE 754, liukulukujen toteuttaminen tietokoneissa
• IEEE 802 -sarja, pakettipohjaisten lähiverkkojen standardit (mm. Ethernet (802.3), WLAN (802.11) ja Token Ring)
• IEEE 1003, POSIX eli Unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien standardi
• IEEE 1076, VHDL
• IEEE 1394, FireWire

• E.164 - puhelinnumero
• H.264
• X.509 - varmenne

• Unicode - kaikki maailman kielet kattava merkistöstandardi

Standardien merkityksestä:

Standardit mahdollistavat mm:

• yhteistoiminnan; systeemit ja organisaatiot (tieto, prosessit, valmistus, tuotteet ym.) voidaan liittää toisiinsa. Tämä taas mahdollistaa mm. erikoistumisen.
• alihankinnat yhtenä yhteistoiminnan muotona; tuoteen osat voidaan valmistaa hajautetusti, kun kaikilla on sama yhdistävä standardi käytössä.
• useampaa kuin yhtä valmistajaa voidaan käyttää tuotteen osassa.
• yhteistyökumppaneiden arvioinnin; kun mahdollisella yhteistyökumppanilla on tietty standardi, esim. laadun osalta käytössä, yhteistyökumppania voidaan arvioida ja sen toimintaa, esim. laatua ennakoida
• standardi yhdistää joukkoa toimijoita suuremmaksi, voimakkaammaksi toimijaksi

Standardinen merkityksestä esimerkki on valtiollisella tasolla esim. DIN, Deutsche Industrie Normen. Se teki saksalaisista tuotteista yhteensopivia tietyllä tasolla. Globalisaation myötä maailmanlaajuisista standardeista tulee yhä tärkeämpiä.

Jos yritys on mukana uuden standardin luonnissa, se saa siitä kilpailuetua. Se voi vaikuttaa standardin lopulliseen sisältöön ja se ymmärtää standardia nopeammin ja syvällisemmin kuin sivusta mukaan tullut yritys.

Aiheesta muualla

• ISO
• IEEE:n kotisivu
• Luettelo IEEE:n standardeista
• CEN European Committee for Standardization
• ASTM
• SFS

international standard | Standard

Standardit