Skotlanti

Skotlanti (gaelin kielellä Alba) on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa käsittäen suunnilleen kolmanneksen saaren pinta-alasta.

Scotland Alba

	Arms of Scotland.gif
lippu	vaakuna

Motto: Nemo me impune lacessit LocationScotland.png Viralliset kielet englanti, gaeli, skotti Pääkaupunki Edinburgh Suurin kaupunki Glasgow Pääministeri Jack McConnell Pinta-ala
– vettä 78,782 km²
1.9% Väkiluku (2001)
– yhteensä
– väestötiheys
5 062 011
64 / km² Valuutta Englannin punta (£) (GBP) Aikavyöhyke
– kesäaika UTC
UTC+1 Itsenäisyys

–perustaja
Ei itsenäinen, osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa
Kenneth MacAlpin, 843 Kansallislaulu Flower of Scotland (de facto) Internet-verkkotunnus .uk Kansainvälinen suuntanumero +44 Suuntanumero ja verkkotunnus yhdessä muun Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

Historia

Skotlannin esihistoria ulottuu yli 10 000 vuoden päähän menneisyyteen. Nykyihminen alkoi asuttaa sen alueita viimeisen eli Veiksel-jääkauden jälkeen. Varhaisen historian ajalta alueelta on säilynyt joitakin esinelöytöjä, mutta kirjoitettu historia alkaa vasta roomalaisten saavuttua Britanniaan. Roomalaiset pitivät hallussa Britanniaksi kutsumaansa provinssia, mutta saaren pohjoiset alueet eli Kaledonia (nyk. Skotlanti) eivät olleet Rooman valtakunnan alaisuudessa.

Skotlannin historiaa siivittää sen pitkä taistelu Englannin valtaa vastaan, mikä johti lopulta itsenäisyystaisteluihin ja liittoutumiin muiden Euroopan hallitsijoiden kanssa.

Itsenäinen Skotlannin kuningaskunta muodosti vuonna 1603 personaaliunionin Englannin kuningaskunnan kanssa, kun Skotlannin kuningas Jaakko VI nousi myös Englannin kuninkaaksi nimellä Jaakko I. 26. maaliskuuta 1707 Skotlannin parlamentti hyväksyi unionisopimuksen, joka astui voimaan 1. toukokuuta 1707 ja loi uuden Ison-Britannian kuningaskunnan, jonka myötä maiden omat parlamentit poistettiin käytöstä ja tilalle tuli yksi yhteinen parlamentti Westminsterissä Lontoossa.

Unionisopimusta seurasi Skotlannin valistusaika ja teollinen vallankumous, joiden myötä Skotlannista tuli yksi Euroopan merkittävimpiä kaupan, teollisuuden ja intellektuellin elämän keskuksia.

Uudesta valtiosta muodostui myöhemmin nykyinen Yhdistynyt kuningaskunta, mutta esimerkiksi lakien osalta Skotlanti pysyi erillisenä. Vuonna 1999 Skotlanti sai takaisin itsehallintoaan ja sille perustettiin oma parlamentti, jonka tehtävänä on Skotlannin sisäisten asioiden hoitaminen. Parlamentti ei silti ole täysin itsenäinen vaan se on alistettu Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentille.

Politiikka

Yhtenä Yhdistyneen kuningaskunnan maista Skotlannin päämiehenä toimii brittiläinen monarkki, vuodesta 1953 lähtien kuningatar Elisabet II.

Yhdistynyt kuningaskunta on hallinnollisesti katsoen yksi valtio, jolla on yksi virallinen parlamentti ja hallitus. Vaikka kuningaskunnan eri osille onkin myönnetty jonkun verran itsehallintoa, ovat niiden parlamentit ja muut omat hallinnolliset elementit Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alaisuudessa. Virallinen parlamentti voi myös päättää supistaa tai muuttaa niiden valtaa, joskin on todennäköistä ettei tärkeitä ratkaisuja kuten itsehallinnon lakkauttamista tulla tekemään ilman kyseisen alueen kansanäänestystä.

Skotlanti sai oman parlamentin vuonna 1998. Syyskuussa 1997 kolme neljännestä äänestäjistä kannatti sen perustamista. Parlamentti on yksikamarinen ja siinä on 129 edustajaa. Kuningatar on nimittänyt parlamentin ehdotuksesta yhden jäsenistä pääministeriä vastaavaksi ensimmäiseksi ministeriksi (First minister) ja hän nimittää myös muut ministerit. Tällä hetkellä ensimmäisenä ministerinä toimii Labour-puolueen Jack McConnel, joka on toiminut virassa vuodesta 2001 alkaen. Hallituksen muodostavat työväenpuolue sekä liberaalidemokraatit Koko kuningaskuntaa edustavassa parlamentissa Skotlannilla on 59 edustajaa 646:sta.

Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisten puolueiden lisäksi Skotlannissa vaikuttavat itsenäistymistä ajava ja merkittävin oppositiopuolue Skotlannin kansallispuolue (Scottish National Party, SNP), Skottilainen sosialistipuolue (Scottish Socialist Party, SSP) ja Skottilainen vihreä puolue (Scottish Green Party). Paikallispuolueet ovat lisänneet vaikutusvaltaansa parlamentin perustamisen jälkeen.

Perinteisen oikeisto–vasemmistojaon lisäksi politiikkaan vaikuttaa itsehallintokysymys, jota Yhdistyneen kuningaskunnan puolueet ovat tukeneet enemmän tai vähemmän historiansa aikana. Nyt kun itsehallinto on jo saatu, kysymys koskee sitä, pitäisikö Skotlannin itsenäistyä. Vuoden 2004 kyselyssä 66 prosenttia skotlantilaisista kannatti itsehallinnon lisäämistä ja vain kaksi prosenttia halusi palauttaa määräysvallan Westminsteriin.

Kulttuuri

Skotlanti on kuuluisa säkkipillimusiikistaan ja kilttiin pukeutuvista miehistä. Sieltä tulee myös suosittuja rockyhtyeitä kuten Franz Ferdinand, Travis, Belle and Sebastian, Texas ja Simple Minds.

Skotlannin kirjallisuus on ollut historiassa hyvin arvostetussa asemassa. Ehkäpä tunnetuimpia ovat Robert Burnsin teokset. Häntä pidetäänkin Skotlannin kansallisrunoilijana. Muita merkittäviä skotlantilaisia kirjailijoita ovat Walter Scott ja Arthur Conan Doyle sekä nykykirjailijosita Iain Banks. J. K. Rowling kirjoitti ensimmäisen Harry Potter -kirjansa Edinburghin kahviloissa.

Skotlannin perinneruoka on haggis. Ruoka- ja juomakulttuurin saralla maa on tullut tunnetuksi myös laadukkaista viskeistään.

Skotlannissa on 13 yliopistoa, joista vanhimmat ja maineikkaimmat ovat:

St Andrewsin yliopisto (perustettu 1413)
Glasgow'n yliopisto (1451)
Aberdeenin yliopisto (1495)
Edinburghin yliopisto (1583)

Uskonnot

Skotlannin uskonnot jakaantuvat seuraavanlaisesti: anglikaaneja on 60 prosenttia, roomalaskatolilaisia 14 prosenttia, presbyteerejä neljä prosenttia, metodisteja kolme prosenttia, muslimeja kolme prosenttia sekä muita 14 prosenttia. Skotlannissa on samoja ongelmia katolilaisten ja protestanttien välillä kuin Pohjois-Irlannissa.

Maantiede

Skotlanti muodostaa pohjoisen kolmanneksen Ison-Britannian saaresta. Sen kokonaispinta-ala on n. 78 772 km². Skotlannilla on ainoan naapurinsa Englannin kanssa yhteistä rajaa 96 km. Se kulkee itärannikolta Tweed-joelta länteen Solway Firthiin. Skotlannin lounaiskärjestä 30 kilometrin päässä sijaitsee Irlanti, 400 kilometrin päässä koillisessa on Norja ja pohjoisessa Islannin Färsaaret. Skotlantia ympäröivät Atlantti ja Pohjanmeri.

Skotlanti koostuu mannermaasta ja useista saariryhmistä. Mannermaa voidaan jakaa kolmeen alueeseen: Ylämaa, Central Belt ja etelän ylängöt. Ylämaa on yleisesti ottaen vuoristoista ja sen halkaisee Great Gleniksi kutsuttu laaksoalue. Ison-Britannian korkeimmat vuoret, kuten 1344 metriä korkea Ben Nevis, löytyvät Ylämaalta. Kaikkia yli 3000 jalan (n. 914 m) korkuisia vuoria kutsutaan Munroiksi Sir Hugh Munron, ensimmäisen kattavan vuoriluettelon tekijän, mukaan. Central Belt on Skotlannin väestörikasta tasankoaluetta. Se jaetaan usein Glasgow'n ympäristöstä koostuvaan länsirannikkoon ja pääkaupungin, Edinburghin ympärille keskittyneeseen itärannikkoon. Etelän ylängöt ovat lähes 200 kilometrin mittainen ketju mäkiä ja vuoria, jotka yltävät Irlanninmeren rannalta sijaitsevasta Stranraerin kaupungista aina Pohjanmeren rannikolle Itä-Lothianiin.

Skotlantiin kuuluu yli 790 saarta, jotka on jaettu neljään pääryhmään: Shetlanti, Orkneysaaret ja Hebridit, jotka jakautuvat Sisä- ja Ulko-Hebrideihin. Clyde- ja Forth-lahdella sijaitsee myös paljon saaria. St. Kilda on etäisin saarista, sijaiten yli 160 kilometrin päässä mannermaasta.

Ilmasto

Skotlannissa vallitsee meri-ilmasto, jolle on tyypillistä hyvin vaihtelevat säät ilman äärioloja. Atlantilta tuleva Golf-virta lämmittää aluetta, joka selittää ilmasto-olot pohjoisesta leveysasteesta huolimatta. Samalla leveysasteella Labradorissa, Kanadassa, jäävuoret ovat talvisin tavallinen näky. Ilmasto on kuitenkin viileämpi kuin muualla Britanniassa.

Sademäärät vaihtelevat paljon Skotlannin eri puolilla. Läntiset alamaat ovat Yhdistyneen kuningaskunnan sateisinta aluetta; vuosittain sataa yli 3000 mm. Sateet ovat yleensä vuoristoisilla ylämaan alueilla orografisia. Suurimmassa osassa Skotlantia kuitenkin sataa alle 800 mm vuodessa eikä itäisissä ja eteläisissä osissa sada enempää kuin Englannin kuivimmilla alueilla. Lumisateet eivät ole alamailla tyypillisiä mutta korkeuden kasvaessa ne yleistyvät.

Ilmastoalue on kostean lauhkea ja vuoden keskilämpötila on 8,7 °C. Kylmin kuukausi on Skotlannissa tammikuu, jonka on keskilämpö on +3,5 °C. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin lämpötila on noin +14.5 °C. Skotlannin vuotuinen sademäärä on 670,6 millimetriä.

Skotlannin rannikolla sijaitsevien Hebridien läntinen osa on yksi Britannian aurinkoisimpia paikkoja. Vuoden pisimpänä päivänä Skotlannin pohjoisosissa pimeys ei laske lainkaan. Lerwickillä ja Shetlannilla on noin neljä tuntia kauemmin valoisaa aikaa keskikesällä kuin Lontoolla, joskin tilanne on talvella päinvastoin.

Voimakkaat Atlantilta saapuvat matalapainepuuskat, joita kutsutaan myös Euroopan hirmumyrskyiksi, ovat yleisiä Skotlannissa talviaikaan (loka–maaliskuussa).

Vuotuinen lämpötilan vaihtelu: yksitoista Celsiusastetta
Kesän pituus: neljä kuukautta (kesä–syyskuu)
Talven pituus: 0 kuukautta

013 - Sgurr Fiona Panorama.JPG

Aluejako

Skotlanti jaettiin vuonna 1996 32 hallintoalueeseen paikallishallinnon tehostamiseksi. Näiden yhden tason hallintoyksikköjen tehtävänä on tuottaa kaikki alueen julkiset palvelut kuten opetus ja sosiaalityö sekä ympäristön ja teiden kunnossapito. Suurimmissa hallintoyksiköissä on vielä niiden alaisuudessa toimivia erillisiä komiteoita, jotka huolehtivat jonkun tietyn alueenosan palveluista.

Alue saa kaupungin nimityksen vain monarkin kautta. Skotlannissa kaupungeiksi on julistettu Aberdeen, Dundee, Edinburgh, Glasgow, Inverness ja Stirling.

ScotlandLabelled.png

Ei näkyvissä: Orkneysaaret, Shetlannin saaret,

SWOT


Vahvuudet	Heikkoudet
Matkailu, kuuluisuus maailmalla, koulutuksen taso.	Suuret tuloerot, taantuvat teollisuusalueet, sosiaaliset ongelmat.
Tulevaisuuden näkymät	Uhkakuvat
Itsehallinnon kasvu, matkailu, Euroopan unioni.	Tuloerojen kasvu, sosiaalisten ongelmien paheneminen.
colspan="3" align="center"