Saksalaiset

Saksalaiset () ovat germaaninen kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin 80 - 160 miljoonaa. Saksalaisella etnisellä ryhmällä viitataan lähinnä saksan kieltä puhuviin ja saksalaisessa kulttuurissa eläviin ja sitä harjoittaviin ihmisiin. Myös Saksan liittotasavallan kansalaisesta voidaan käyttää kansallisuudesta riippumatta nimitystä saksalainen.

Saksalaisten historia

Saksankieliset väestöt elivät keskiajalta lähtien monien eri kokoisten valtioiden alueelle hajautuneina. Kulttuuri- ja murre-erot olivat ja ovat yhä suuret. Saksalaisten keskuudessa kulkee myös katolisten ja protestanttien uskontoraja. Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon hollantilaiset, koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa.

Vuonna 1871 perustettu Saksan keisarikunta miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osa pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat itävaltalaiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen toista maailmansotaa suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia. Kansallissosialistisen Saksan kauden jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensa. Itseasiassa Itävallan itsemääräämisoikeuden ehtona oli Saksaan-liittymishalujen hautaaminen. Nykyajan kyselyissä alle kymmenen prosenttia itävaltalaisista ilmoittaa katsovansa olevansa osa suurempaa saksalaista kansaaa.

Sveitsin saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksalaisen ominaiskulttuurinsa. Alsacen ja Lorrainen (saks. Elsass-Lothringen) saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia.

Edellä mainittujen ohella monissa muissakin valtioissa on asunut ja asuu ihmisiä, joiden juuret ovat saksankielisten ihmisten historiallisissa muuttoliikkeissä, ja joiden keskuudessa saksan kieli on saattanut säilyä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi Baltiaan ja moniin Itä-Euroopan maihin syntyi saksalaista asutusta jo keskiajalla. Huomattava vanha saksalaisvähemmistö asuu myös Venäjällä. Saksalaisen kansallistunteen voimistuessa tällaiset saksalaisvähemmistöt joutuivat joskus hankalaan tilanteeseen etnisen identiteettinsä ja kotimaataan kohtaan tunnettujen velvollisuuksien välillä.

Saksalaisten jakaantuminen valtioittain

Perinteisen asuinalueensa lisäksi merkittäviä saksalaisia tai saksalaistaustaisia vähemmistöjä elää eri puolella maapalloa.

Saksa: 75 miljoonaa
Yhdysvallat: 44,8 miljoonaa (v. 2000)
Brasilia: 12 miljoonaa
Itävalta: 7,25 miljoonaa
Brasilia: 6 miljoonaa
Sveitsi: 4,7 miljoonaa
Kanada: 3 miljoonaa
Entinen Neuvostoliitto: 1 miljoona
Australia: 750 tuhatta
Alankomaat: 380 tuhatta
Unkari: 300 tuhatta
Namibia: 150 tuhatta
Puola: 150 tuhatta
Romania: 60 tuhatta (v. 2002)

Lähteet

http://factfinder.census.gov/servlet/QTTable?_bm=y&-geo_id=D&-qr_name=DEC_2000_SF3_U_QTP13&-ds_name=D&-_lang=en&-redoLog=false
http://www.radiobras.gov.br/integras/00/integra_3105_1.htm
http://www.abs.gov.au/Ausstats/abs@.nsf/0/B85E1EB3A2BC274ACA256D39001BC337?Open
http://www.cbs.nl/nl-NL/menu/themas/dossiers/allochtonen/publicaties/artikelen/2005-k3-b15-p96-art.htm

Gourt Home::Gourt :: Saksalaiset

Saksalaisten historia

Saksalaisten jakaantuminen valtioittain

Lähteet