Gourt Home::Gourt :: Ruuti
Ruuti on nopeasti palava aine, jota käytetään erilaisten ampuma-aseiden ammusten ajoaineena. Ruutia on kahta lajia, vanha, jo 800-luvulla tunnettu musta ruuti ja nykyaikainen eli savuton ruuti. Kaikki nykyaikaiset aseet käyttävät savutonta ruutia.
Ruuti ei kuitenkaan kuulu varsinaisiin räjahdysaineisiin vaan nk. deflagroituviin eli palaviin aineisiin, sillä sen palamisnopeus on alle 2000 m/s. Varsinaisia räjähdysaineita ovat nk. detonoivat eli äkillisesti räjähtävät. 2000 m/s palamisnopeus on yleisesti hyväksytty deflagraation ja detonaation välinen raja.
Musta ruuti on mekaaninen seos ja koostuu rikistä, hiilestä ja salpietarista suhteessa 2:3:15 osaa. Ruudin palamisen nopeutta säädellään sen hienoudella. Mustan ruudin jauhaminen on ollut erittäin vaarallista, koska se räjähtää mekaanisesta rasituksesta. Tämä vuoksi jauhaminen tehdään märkänä. Mustan ruudin sisältämä hiili jää osin palamatta, ja aiheuttaa ruudin palaessa savupilven, joka likaa aseen. Rikki aiheuttaa mustaruudille ominaisen tuoksun ja lisää aseen piipun sisäpinnan korroosioriskiä.
Ensimmäisen savuttoman ruudin keksi ranskalainen Paul Vieille 1886. Poudre Blanc-ruuti koostui nitroselluloosasta, pumpuliin imeytetystä typpihaposta, joka liuotettiin eetteriin ja alkoholiin, painettiin levyiksi ja leikattiin paloiksi. Savuttoman ruudin etuna on sen savuttomuuden lisäksi suurempi teho, kiväärien kantomatka saatiin pidennettyä jopa 1000 metriin. Savuton ruuti mahdollisti myös konetuliaseiden käyttöönoton.
Myös Alfred Nobel kehitti 1887 savuttoman ruudin, mikä on nimetty kordiitiksi. Se koostuu nitroselluloosasta, johon imeytetään 20% nitroglyseriiniä käyttämällä liuottimena asetonia. Ruutiin lisätään 5% vaseliinia estämään nitroglyseriinin aiheuttamaa korroosiota aseessa. Asetoni kerättiin talteen, koska sen valmistus oli kallista ennen kemisti Chaim Weizmannin kehittämää synteettista asetonia. Massa puristetaan reikien läpi langan (engl. "cords") muotoon, kuivataan ja leikataan paloiksi. Rakeet pinnoitetaan grafiitilla staattisen sähkön estämiseksi.
Savuton ruuti on tehokkaampaa kuin musta ruuti, joten sen palamisnopeutta on joskus vähennettävä vaurioiden estämiseksi. Tämä tehdään ensisijaisesti raekokoa säätelemällä, mutta myös koostumusta muuttamalla. Käsiaseissa rakeet ovat noin millimetrin mittaisia, ja isommissa tykeissä jopa peukalonpään kokoisia. Tavoitteena on usein, että ruuti palaa koko aseen piipun tai putken matkan, tuottaen tasaisen paineen. Pienillä ruutimäärillä tuota tavoitetta ei voi saavuttaa. Niinpä esimerkiksi Suomessa Sakolla tehtyjen mittausten mukaan esimerkiksi pienoiskiväärin luoti hidastuu piipussa sen pituuden ylittäessä 25-30 cm.
Historia
Ruuti keksittiin Kiinassa 800-luvulla (Tang-dynastia). Aseissa sitä alettiin käyttää noin sata vuotta myöhemmin. 1100-luvulla ruutia käytettiin ampumaan bambuputkista raketteja vihollista kohti. Ensimmäinen metallinen tykki rakennettiin todennäköisesti vuonna 1290.
On todennäköistä, että ruuti on keksitty karjanhoidon yhteydessä: vielä keskiajan Suomessa ruudin keskeinen aineosa, salpietari, saatiin tuotettua keittämällä eläinten virtsaa kokoon (näin mm. Virrankoski/Suomen taloushistoria.) Ja esimerkiksi sotajoukot saattoivat polttaa itsekin koivumiiluja ruudin hiiltä saadakseen. Näin saatu salpietari yhdistettiin mekaanisesti koivuhiileen ja rikkiin, joka ei ole täysin välttämätön aineosa.
Onkin todennäköistä, että puisten karjasuojien alusrakenteet tai esimerkiksi eläinten suosimilla paikoilla olleet nuotionjätteet, jotka ovat joutuneet tekemisiin haihtumisen synnyttämän "luontaisen" salpietarin kanssa, on sattumalta, mutta kertaa toisensa jälkeen havaittu helposti syttyviksi ja voimakkaasti palaviksi. Mustan ruudin kohdalla palo-ominaisuudet ovat olleet helposti havaittavissa, sillä se palaa vapaastikin siroteltuna kohtalaisen voimakkaasti toisin kuin nykyiset savuttomat ruudit.
Ensimmäinen käyttötarkoitus on voinut olla käyttö sytykkeenä. Edelleen hypoteesina voi esittää, että säilytys- ja sytytystarkoituksessa ruuti on ympäröity johonkin kääreeseen, jonka on ollut tarkoitus paitsi toimia säilytysrasiana myös "ottaa tulta" ja mahdollistaa nuotion syttyminen. Kääre tai säiliö on voinut olla bambua. Etenkin jos edes toisesta päästään suljettu pakkaus on laitettu nuotioon, ruudin räjähdys- tai rakettivaikutusta ei voi olla havaitsematta. Esimerkiksi nykyisten ilotulitusrakettien ajoaine on vielä usein musta ruuti ja toiminnan kannaltakin on yhdentekevää, onko raketin ruuti pakattu paperiseen tai bambuiseen kääreeseen. Mooko-Suenaga.jpg heittävät pommin hyökkääviä japanilaisia samuraita vastaan Japanin mongolivalloitussodissa 1281 jaa.]] Euroopassa ruutia käyttivät ensimmäisen kerran mongolit unkarilaisia vastaan 1241. 1300-luvulla Euroopassakin alettiin rakentaa tykkejä. Ensimmäinen laukaisukoneisto, lunttulukko keksittiin 1400-luvun lopulla, jolloin käsitykeistä siirryttiin musketteihin.
Sodankäynnissä ruudin filosofinen merkitys oli siinä, että ensimmäistä kertaa sodankäynnin käytössä oli merkittävä voima ihmisen ja eläinten lihasvoiman sekä luonnonvoimien (tuuli, tuli, vesi) lisäksi. Käytännöllisempia muutoksia oli mm. että tappamiseen taistelukentällä ei tarvittu enää suurta lihasvoimaa ja vuosien aseen käytön harjoittelua, uudet aseet olivat entistä kalliimpia ts. sodankäynti kallistui. Lisäksi paksuimmatkin linnoituksen muurit pystyttiin murskaamaan kalliilla tykeillä. Ruuti siis vaikutti sodankäynnin "demokratisoitumiseen" ja loi osaltaan perusteita keskitetyille kuningaskunnille.
Střelný prach | Krudt | Schwarzpulver | Gunpowder | buskruit | 火薬 | Proch | pólvora | krut
"Ruuti"
