Rurik (muinaisitäskandinaaviksi Rørik) (n.830 – n.879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka tarun mukaan otti vuonna 862 haltuunsa itämerensuomalaisten väestöjen asuttamat Staraja Ladogan alueet ja perusti Novgorodin rakentamalla Holmgårdin linnoituksen (todennäköisesti Gorodishtshe-niminen muinaislinna Novgorodin lähellä).

Nimi Rurik on samaa germaanista juurta kuin englannin nimi Roderick sekä espanjan ja portugalin Rodrigo ja tarkoittaa "kuulu johtaja".

Rurikin ja skandinaavien valtaannousu Novgorodissa on kiistelty kysymys. Ainoa hänestä kertova lähde on Nestorin kronikka 1100-luvulta. Se väittää että suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot nimeltä tšuudit, sloveenit, krivitšit, vepsäläiset ja merjalaiset kieltäytyivät maksamasta veroa, karkoittivat varjagit ja alkoivat hallita itseään. Heimot ajautuivat kuitenkin sotimaan toisiaan vastaan ja päättivät kutsua Rurikin veljineen pitämään järjestystä.

Tarinan todenperäisyys on hyvin kiistanalainen, kuten Rurikin historiallisuuskin. Varmaa kuitenkin on, että Novgorodin ja Kiovan varhaisimmat ruhtinaat olivat taustaltaan skandinaaveja. Venäjän tärkeimpien ruhtinaskuntien ruhtinaat ja myöhemmin sen tsaarit johtivat sukunsa Rurikiin Vasili IV:n (k. 1612) kauteen ja Romanov-suvun valtaannousuun saakka.

Venäjän historia | Keskiajan henkilöt

Рюрик | Rurik | Rurik | Rurik | Rjurik | Rurik | Rurik | Rørekur | Riourik | 류리크 | Rurik | Ruricus | Rurik | リューリク | Rurik I | Ruryk | Рюрик I Новгородский | Rurik | Рюрик