Ruotsin kieli

Ruotsi on germaanisten kielten skandinaaviseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhuu maailmanlaajuisesti noin 9 miljoonaa ihmistä. Ruotsin kieli on Ruotsin kansalliskieli ja yksi Suomen virallisista kielistä. Suomalaisista noin viisi prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään (ks. suomenruotsi). Ruotsissa sillä on käytännössä virallisen kielen asema, vaikka maan lainsäädäntö ei käsitettä tunne. Ruotsi on myös yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.

Ruotsi on sukua norjalle, tanskalle, islannille ja fäärille. Yhdessä Tanskan sekä Norjan ns. bokmål-muodon kanssa Ruotsi muodostaa skandinaavisten kielten itäisen ryhmän. Ruotsille – ja yleensä skandinaavisille kielille – ovat ominaisia enkliittiset määräiset artikkelit (epämääräinen: ett ord; määräinen: ordet). Kieliopillisia sukuja on kirjakielessä kaksi. Riikinruotsissa painollisella tavulla on laskeva tai nouseva korko (esim. áksel 'olkapää', àksel 'akseli').

Ruotsin ensimmäiset kirjalliset muistomerkit ovat riimukiviä viikinkiajalta, jolloin skandinaaviset kielet olivat vielä saman kielen murteita. Lopullisesti ruotsi ja tanska lähtivät omille teilleen vasta uskonpuhdistusten ja erillisten raamatunkäännösten myötä. Vielä nytkin rajanveto muihin skandinaavisiin kieliin on vaikeaa – skoonen murre Etelä-Ruotsissa lasketaan tanskan murremaantieteessä vieläkin erääksi tanskan muodoksi.

Aakkoset

Ruotsia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Svenska Akademiens Ordlista alkoi erotella v- ja w-kirjaimet vuoden 2006 painoksessa. Ruotsin kielen aakkoset ovat:

pienaakkoset: a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö
suuraakkoset: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Murteet

Ruotsilla on monia murteita, jotka eroavat toisistaan paljon ääntämisen ja jopa kieliopin suhteen: joissakin murteissa verbeillä näkyy monikkomuotoja tai nomineilla sijamuotoja. Monet murteet ovatkin muunmurteisille ruotsalaisille mahdottomia ymmärtää, ja siksi kaikki ruotsalaiset osaavatkin myös yleiskieltä. Murteita voi esiintyä niinkin pienillä alueilla, että eri pitäjillä saattaa olla omia murteita. Murteet kuitenkin jaetaan yleisesti kuuteen pääryhmään, joilla on selviä yhtäläisyyksiä ääntämisessä ja kieliopissa. Alla joka ryhmästä on annettu joitakin esimerkkejä; murteiden lukumäärä lienee yhteensä useita satoja. Ruotsissa murreryhmien nimissä esiintyy sana mål, joka tarkoittaa puhetyyliä.

Map of Swedish dialects.png

Norrländska mål — Norrlanti, Ruotsin pohjoisosa

1. Överkalix, Norrbotten; nuori nainen

2. Burträsk, Västerbotten; vanha nainen

3. Aspås, Jämtland; nuori nainen

4. Färila, Hälsingland; vanha mies

Sveamål — Sveanmaa

5. Älvdalen, Taalainmaa; vanha nainen

6. Gräsö, Upplanti; vanha mies

7. Sorunda, Södermanland; nuori mies

8. Köla, Värmlanti nuori nainen

9. Viby, Närke; vanha mies

Gotländska mål — Gotlanti

10. Sproge, Gotlanti; nuori nainen

Östsvenska mål — Ahvenanmaa ja Manner-Suomi

11. Närpiö, Pohjanmaa; nuori nainen

12. Dragsfjärd, Varsinais-Suomi; vanha mies

13. Porvoo, Uusimaa; nuori mies

Götamål — läntinen ja pohjoinen Götanmaa, perinteisesti keskittyen Länsi-Göötanmaalle

14. Orust, Bohuslän; vanha mies

15. Floby, Länsi-Götanmaa; vanha nainen

16. Rimforsa, Itä-Götanmaa; vanha nainen

17. Årstad-Hedberg, Hallanti; nuori mies

18. Stenberga, Småland; nuori nainen

Sydsvenska mål — Ruotsin eteläkärki, sisältäen Blekingen, eteläisen Hallannin ja eteläisen Smålandin

19. Jämshög, Blekinge; vanha nainen

20. Bara, Skoone; vanha mies

Ruotsin lainasanoja suomeen

skruv – ruuvi
stol – tuoli
krut – ruuti
bank – pankki
post – posti
boll – pallo
motor - moottori
kort - kortti
vakt - vahti (jakt - jahti, makt - mahti)

Professori Kaisa Häkkisen mukaan ruotsalaisia lainasanoja on suomen kielessä ainakin 4 000. Suomalaisia lainasanoja taas on ruotsin kielessä vain n. 10. (Nykysuomen etymologinen sanakirja).

Usein varsinkin vanhemmat erikoisterminologiat saattavat koostua melkein kokonaisuudessaan lainasanoista. Kaiketi englannin kielen yleistymisen myötä on uudempien erikoisalojen sanasto enenevässä määrin kuitenkin englanti-vaikutteista. Esimerkin ruotsin kielen voimaikkaista vaikutteista antaa (harraste)veneilyssä, erityisesti purjehduksessa, käytössä oleva terminologia (josta on tosin eräitä sanoja varten annettu suosituksia suomenkielisiksi vastineiksi).

kompass - kompassi
roder - ruori
ankare - ankkuri
kajuta - kajuutta
rigg - riki
durk - turkki (eli laivan tai veneen "lattia"
shackel - sakkeli
styrbord - tyyrpuuri (laivan oikea puoli, se puoli laivaa jolta laivaa ohjataan "styra=ohjata)
babord - paapuuri (laivan vasen puoli)
lä - lee, suositus: "suojanpuoli",
lovart - luuvartti, suositus: "tuulenpuoli" eli se puoli jolta tuuli tulee)
båtshake - puoshaka
fall - falli, suositus: "nostin"
skot - skuutti
stag - staagi (staaki), suositus: harus, eli mastoa pituussuunnassa tukevat köydet
vant - vantit suositus: sivuharus, eli mastoa sivusuunnissa tukevat köydet
fock - fokka (eräs yleinen keulapurjelaji)
kryss - kryssi, suositus: luoviminen

Suomen lainasanoja ruotsiin

poika – pojke
kenkä – känga (stövel – saapas)
pieksu – pjäxa
kuolla – kola, kola vippen; slangia, lausutaan "kuula" (dö)
rapakalja - rappakalja; jos joku puhuu rapakaljaa, hän puhuu pötyä. Rappakalja-niminen seurapelikin on.

Katso myös

Aiheesta muualla

Swedish 101 (english)
Ruotsinkielinen Wikipedia

Ruotsin kielen käännöspalveluita

Ruotsin kieli | Ruotsin kielet | Suomen kielet | Germaaniset kielet