Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta ( ) eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen raja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusmaa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia

Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto levisi maahan ilmeisesti jo kivikaudella. Germaanisen kielen kantamuodot kehittyivät ehkä jo pronssikaudella, viimeistään rautakaudella.

800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonisoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.

Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.

Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta.

Ruotsi oli virallisesti puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag), toimenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)

Socialdemokraterna (Ruotsin Sosialidemokraattinen Työväenpuolue) (144)
Moderata samlingspartiet (Maltillinen Kokoomus) (55)
Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue Liberaalit) (48)
Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue Vihreät) (17)

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan "omanatuntona" tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin yllättäen 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen. Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä on ollut Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Seuraavat vaalit järjestetään syyskuussa 2006.

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina. (Vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelposia ovat viimeistään vaalipäivänä 18-vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden kansalaiset Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 % puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 % ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 % äänikynnys tai 12 % yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.

Katso myös: Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne muuttui epävarmemmaksi, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.

Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun), joilla on laaja itsehallinto. Kunnissa päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto, maassa on 18 maakäräjäkuntaa (Landsting) ja alueet (regioner) Västra Götaland ja Skåne.Organisation (Sveriges Kommuner och Landsting) Kunnanvaltuuston jäsenet ja maakäräjäedustajat valitaan samaan aikaan parlamenttiedustajien kanssa.

Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Götanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).

Blekingen lääni
Gotlannin lääni
Gävleborgin lääni
Hallannin lääni
Itä-Götanmaan lääni
Jämtlannin lääni
Jönköpingin lääni
Kalmarin lääni
Kronobergin lääni
Länsi-Götanmaan lääni
Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
Skoonen lääni
Södermanlannin lääni
Taalainmaan lääni
Tukholman lääni
Upsalan lääni
Värmlannin lääni
Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
Västmanlannin lääni
Örebron lääni

Maantiede

Satellite_image_of_Sweden_in_March_2002.jpg Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.

Ruotsi sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Lisäksi maahan kuuluu kaksi suurta saarta Itämeressä, Gotlanti ja Öölanti. Korkein kohta on Kebnekaise Lapissa, 2117 metriä.

Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä.

Ruotsi oli pitkään väestöltään hyvin homogeeninen. Suurimmat vähemmistöt olivat suomalaiset ja saamelaiset. 1970-luvulta lähtien harjoitetun liberaalin maanmuutto- ja pakolaispolitiikan ansiosta ruotsalaisista oli 2003 noin 12% ulkomailla syntyneitä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Pohjoismaista (21%), Irakista (15% ja entisen Jugoslavian alueelta, Saksasta, Britanniasta ja Iranista.

Ruotsalaisista 77% kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuonna 2000.

Suurimpia kaupunkeja

Tukholma (765 044)
Göteborg (481 410)
Malmö (269 142)
Uppsala (182 076)
Linköping (136 912)

Tiedot 31.12.2004

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen kuin Suomen. Ruotsin teollistuminen perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat edelleen tärkeitä; Ruotsi tuottaa suurimman osan Euroopan rautamalmista. Hiilivaroja sillä ei juurikaan ole, ja energiantuotannosta vesivoima muodostaa suuren osan. Ruotsilla on 12 ydinreaktoria, ja suhde ydinvoimaan on ongelmallinen; kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mikä ei toteudu korvaavien energianlähteiden puutteessa. Maataloudessa työskentelee 2% työvoimasta ja pystyy tuottamaan maan oman tarpeen. Metsätaloudessa Ruotsi on yksi maailman johtavia maita.

Julkinen sektori muodostaa suuren osan taloudesta, 56% BTK:sta ja valtio työllistää 23% työvoimasta (2003). Työttömyysaste on alhainen (6% kesällä 2004).

Volvo, Saab-Scania, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle, muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Aiheesta muualla

Ruotsi Google Mapsissa