Romania

Related Topics:
Romanian :: Romania

Romania on maa Kaakkois-Euroopassa. Romanian naapurimaita ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria, Serbia ja Unkari. Romanialla on myös kaistale Mustanmeren rantaa.

Historia

Rooman keisari Trajanus valloitti Daakian (Romanian) vuosien 101–106 välillä. Maan nimi tulee Rooman valtakunnasta käytetystä nimestä Romania. Keskiajalla pääosa romanialaisista eli kolmessa erillisessa ruhtinaskunnassa: Valakia, Moldavia ja Transilvania. Valakia ja Moldavia joutuivat Osmanien valtakunnan alaisuuteen 1400- ja 1500-luvuilla, ajoittain osittain itsehallinnollisina ja jopa itsenäisinä.

Itävallan keisarikunta sai Moldavian pohjoisosan, Bukovinan 1775 ja Venäjän keisarikunta itäosan, Bessarabian 1812. Transilvania joutui Unkarin alaisuuteen 1100-luvulla, 1526 Osmanien valtakunnalla ja 1800-luvulla Itävallalle (vuodesta 1857 Itävalta-Unkari). Romania syntyi Moldavian ja Valakian yhdistyessä 1859 ja suurvallat tunnistivat sen 1877. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkarin hajotessa ja Venäjän vallankumouksessa Bessarabia päätti liittyä Romanian kuningaskuntaan 1918. Trianonin rauhassa Transilvania siirrettiin Unkarilta Romanialle, jolloin Romania sai suuren unkarilaisvähemmistön.

Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai 1940 Moldavian ja Pohjois-Bukovinan ja Unkari Saksan ja Italian tuella pohjoisosan Transilvaniaa ja Bulgaria Dobrogean. Kuningas Kaarle II (Romania):n myönnyttyä luovutuksiin, armeija kaappasi vallan Ion Antonescun johdolla ja liittyi toiseen maailmansotaan Saksan ja Italian puolella saadakseen takaisin Neuvostoliitolle luovutetut alueet. Hitler luovutti Romanialle alueita, mutta kuningas Mikael I:in vallankaappaus elokuussa 1944 syöksi diktaattori Antonescun vallasta ja asetti Romanian armeijat Puna-armeijan komentoon. Romania koki suuria lisämenetyksiä taistellessaan Saksaa vastaan Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa. Romaniasta muodostettiin 1947 kommunistinen kansantasavalta ja kuningas lähti maanpakoon. Nicolae Ceauşescu nousi kommunistipuolueen johtoon 1965 ja maan päämieheksi 1967.

Ceauşescun valta päättyi kansannousuun 1989 ja hänet teloitettiin. Uusi, demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1991. Entinen kommunisti Ion Iliescu toimi presidenttinä 1990–1996 ja 2000–2004. Välillä presidenttinä oli demokraattipuolueen Emil Constantinescu. Marraskuussa 2004 presidentiksi valittiin Traian Băsescu Oikeuden ja Totuuden -liitosta. Romania liittyi NATOon 2004 ja Euroopan unioni on ilmaissut tukensa sen liittymiselle vuonna 2007.

Politiikka

Romanian lakiasäätävänä elimenä on kaksikamarinen parlamentti. Senaatissa (Senat) on 137 jäsentä (2004) ja edustajainhuoneessa (Camera Deputaţilor) 332 jäsentä (2004). Molempien edustajilla on neljän vuoden kausi.

Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle (vuoteen 2004 asti nelivuotiskaudelle). Presidentti nimittää pääministerin, joka muodostaa hallituksen. Hallituksen on saatava parlamentin hyväksyntä.

Alueellinen jako

Romania counties.png vihreällä, Valakia sinisellä, Moldavia punaisella ja Dobrogea keltaisella.]]

Romaniassa on 41 piirikuntaa (judeţe) ja Bukarestin (Bucureşti) kunta, pääkaupunkialue.

Alba
Arad
Argeş
Bacău
Bihor
Bistriţa-Năsăud
Botoşani
Braşov
Brăila
Buzău
Caraş-Severin
Călăraşi
Cluj
Constanţa
Covasna
Dâmboviţa
Dolj
Galaţi
Giurgiu
Gorj
Harghita

Hunedoara
Ialomiţa
Iaşi
Ilfov
Maramureş
Mehedinţi
Mureş
Neamţ
Olt
Prahova
Satu Mare
Sălaj
Sibiu
Suceava
Teleorman
Timiş
Tulcea
Vaslui
Vâlcea
Vrancea

Maantiede

Satellite image of Romania in December 2001.jpg

Suuren osan Romanian Bulgarian ja Serbian vastaista rajaa muodostaa Tonava. Prutjoki liittyy Tonavaan muodostaen Moldovan vastaisen rajan. Romanialla on kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian länsiosaa hallitsevat Karpaatit, joiden korkein huippu, Moldoveanu, nousee 2 544 metrin korkeuteen. Suuria kaupunkeja ovat pääkaupungin lisäksi Braşov, Timişoara, Cluj-Napoca, Constanţa, Craiova ja Iaşi.

Talous

Neuvostoblokin romahduksen jälkeen 1989–1991 Romanian vanhentunut teollisuus jäi täysin sen tarpeisiin kelpaamattomaksi.

Maa liittyi WTO:n jäseneksi 1. tammikuuta 1995. Helmikuussa 1997 Romania aloitti laajat vakautus ja rakenneuudistustoimet, mutta uudistukset ovat jääneet jaksottaisiksi.

Romanian kasvu on ollut 2003–2004 nopeaa, vuosikasvun ennuste on 4,5 %. Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla kasvu oli 6,6 % ja toisella 7,0 %. Työttömyys on eurooppalaisittain alhainen 6,2 % (2004).

Edistyksestä huolimatta korruptio on edelleen laajaa ja maatalous vanhanaikaista.

Väestöjakauma

Väestöstä 89,5 % on romanialaisia; 6,6 % unkarilaisia ja 2,5 % romaneja (2002).

Uskonnot: 87 % kreikkalaiskatolisia (liturgiassa itäistä riitusta noudattavia); 6,8 % protestantteja; 5,6 % katolilaisia; 0,3 % muslimeja; 0,1 % muut; 0,2 % kirkkokuntiin kuulumattomat.

Merkittävät unkaria ja saksaa puhuvat vähemmistöt elävät lähinnä Transilvaniassa. Romaniväestön tarkka osuus on tuntematon, useat romanit nimeävät itsensä romanialaisiksi tai unkarilaisiksi. Mustanmeren rannikon Dobrogeassa on pieni muslimivähemmistö, joka on turkkilaista ja tataarialkuperää.

Virallinen kieli on romania.

Romanian kansallinen koostumus 1930–1977 (lähde: Unkarilainen aikakauslehti História 2–3, 1991)
	1930		1948	1956		1966		1977
kansa	äidin- kieli	kansal- lisuus	äidin- kieli	äidin- kieli	kansal- lisuus	äidin- kieli	kansal- lisuus	kansal- lisuus
romanialainen	13.180.936 73,0 %	12.981.324 71,9 %	13.597.613 85,7 %	15.080.686 86,2 %	14.996.114 85,7 %	16.770.628 87,8 %	16.746.510 87,7 %	19.207.491 89,1 %
unkarilainen	1.554.525 8,6 %	1.425.507 7,9 %	1.499.851 9,4 %	1.653.700 9,5 %	1.587.675 9,1 %	1.651.873 8,6 %	1.619.592 8,5 %	1.670.568 7,7 %
saksalainen	760.687 4,2 %	745.421 4,1 %	343.913 2,2 %	395.374 2,3 %	384.708 2,2 %	387.547 2,0 %	382.595 2,0 %	332.205 1,5 %
romani	101.015 0,6 %	262.501 1,5 %	53.425 0,3 %	66.882 0,4 %	104.216 0,6 %	49.086 0,3 %	64.197 0,3 %	75.696 0,4 %
juutalainen	518.754 2,9 %	728.115 4,0 %	138.795 0,9 %	34.337 0,2 %	146.264 0,8 %	5.143 0,0 %	42.888 0,2 %	24.667 0,1 %
ruteeni	641.485 3,6 %	594.571 3,3, %	37.582 0,2 %	68.252 0,4 %	60.479 0,3 %	59.803 0,3 %	54.705 0,3 %	51.503 0,2 %
eteläslaavi	47.724 0,3 %	51.062 0,3 %	45.447 0,3 %	43.057 0,3 %	46.517 0,3 %	41.897 0,2 %	44.236 0,2 %	38.252 0,2 %
venäläinen	450.981 2,5 %	409.150 2,3 %	39.332 0,2 %	45.029 0,3 %	38.731 0,2 %	40.526 0,2 %	39.483 0,2 %	17.480 0,1 %
turkkilainen	288.073 1,6 %	154.772 0,9 %	28.782 0,2 %	14.228 0,1 %	14.329 0,1 %	17.453 0,1 %	18.040 0,1 %	20.750 0,1 %
gagauzi	–	105.750 0,6 %	–	–	–	–	–	–
slovakki, tšekki	43.141 0,2 %	51.842 0,3 %	35.143 0,2 %	25.131 0,1 %	35.152 0,2 %	26.136 0,1 %	32.199 0,2 %	25.020 0,1 %
bulgaari	364.373 2,0 %	366.384 2,0 %	13.408 0,1 %	13.189 0,1 %	12.040 0,1 %	10.439 0,1 %	11.193 0,1 %	9.267 0,0 %
puolalainen	38.265 0,2 %	48.310 0,3 %	6.753 0,0 %	5.494 0,0 %	7.627 0,0 %	4.699 0,0 %	5.860 0,0 %	3.481 0,0 %
muut	67.069 0,4 %	132.319 0,7 %	32.580 0,2 %	44.091 0,3 %	55.598 0,3 %	37.933 0,2 %	41.665 0,2 %	83.530 0,4 %
yhteensä	18.057.028		15.872.624	17.489.450		19.103.163		21.559.910

Kulttuuri

Tunnettuja romanialaisia kirjailijoita ovat mm. Mircea Eliade ja Emile Cioran. Tunnettu romanialaissyntyinen viulisti ja säveltäjä on Grigoras Dinicu.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

koneet
öljyjalosteet

Aiheesta muualla