Ristiretki

Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja ja teologisesti perusteltuja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat muslimeja vastaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös muita Euroopassa olevia pakanallisia maita ja kansoja kohtaan, muun muassa Suomeen ja Baltiaan. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaisetkaan välttämättä pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Myös harhaoppisia vastaan esimerkiksi Etelä-Ranskassa ja Böömissä tehtiin ristiretkiä.

Suomessa ristiretkiaika on vakiintunut arkeologinen aikakausinimitys noin vuodesta 1050 vuoteen 1150 tai 1200, Itä-Suomessa vuoteen 1300 asti.

Sydänkeskiajan tärkeimpiä ristiretkiä

1099jerusalem.jpg

1099 – Ensimmäinen ristiretki, Jerusalem vallataan
1147–1149 – Toinen ristiretki
noin 1155 Ruotsin kuninkaan Eerik Pyhän ristiretki Varsinais-Suomeen eli ensimmäinen ristiretki Suomeen (todenperäisyys epävarma).
1189–1191 – Kolmas ristiretki, Saladin valtaa Jerusalemin
1202–1204 – Neljäs ristiretki, Konstantinopoli vallataan
1209 – Ristiretki kerettiläisiä vastaan Ranskassa eli ns. albigenssiristiretki.
1212 – Lasten ristiretki
1219 – Viides ristiretki, Egyptiin
1228 – Kuudes ristiretki
1248–1254 – Seitsemäs ristiretki
1249 – Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen eli toinen ristiretki Suomeen (ajoituksesta epävarmuutta).
1270 – Kahdeksas ristiretki, Tunisiaan
1271 – Yhdeksäs ristiretki
1293 – Ruotsalainen ristiretki Karjalaan eli kolmas ristiretki Suomeen

Katso myös

Keskiaika | Kirkkohistoria

Gourt Home::Gourt :: Ristiretki

Sydänkeskiajan tärkeimpiä ristiretkiä

Katso myös