Renessanssi tarkoittaa uudelleen syntymistä. 1800-luvulla se levisi länsieurooppalaiseen kielenkäyttöön. Sana renaissance on alun perin ranskalaisen Jules Michelet’n 1820- ja 1830-luvuilla käyttämä (käännöksenä italian sanalle rinascimento) ja sveitsiläisen Jacob Burckhardtin edelleen 1860-luvulla levittämä ilmaisu, joka sananmukaisesti tarkoittaa (antiikin kulttuurin) uudelleensyntymistä.

Kyse on (kuva)taiteellisesta, kirjallisesta, yhteiskunnallisesta ja tieteellistä kulttuuri-ilmiöstä, jonka usein katsotaan alkaneen 1300-luvulla Italian kaupunkivaltioissa ja levinneen muualle Eurooppaan 1500-luvun tietämillä. Periferiset alueet, kuten Skandinavian, se saavutti vasta paljon myöhemmin.

Käsitteen renessanssi täsmällinen määrittely ja rajanveto humanismiin on hankalaa. Joskus ilmaisua renessanssi käytetään myös puhtaasti periodi-ilmaisuna, synonyyminä uuden ajan alulle.

Antiikin ihailu

Renessanssin ajattelulle on tyypillistä antiikin arvojen ja sekä kirjallisuutta että kuvataiteita koskevien kauneuskäsitysten ihailu, mutta kuitenkin uudelle ajalle tyypillisen "suodattimen" läpi katsottuna. Monet keskiajalla unohduksissa olleet antiikin kirjailijat ja filosofit löydettiin uudelleen. Jo kadonneeksi luultuja tekstejä käännettiin paitsi arabeilta, jotka olivat kääntäneet keskiajalla kreikkalaisia teoksia arabiaksi, myös suoraan nyt länteen tuoduista kreikankielisistä käsikirjoituksista.

Bysantin valtakunnan loppuvuosikymmenien aikana ja erityisesti Konstantinopolin osmanivalloituksen (1453) jälkeen länteen oli saapunut kreikantaitoisia oppineita, mikä laajensi myös humanistien kielitaitoa. Kirjoitetun tekstin ja uusien aatteiden leviämiseen vaikuttivat huomattavasti Gutenbergin kehittämät kirjapainotaitoon liittyvät parannukset, kuten irtokirjasimet.

Kapitalismin kehto

Renessanssiin voidaan liittää myös muita kuin tarkkaan ottaen kulttuurisia ilmiöitä. Italialaisissa kaupunkivaltioissa kehittyi renessanssin aikana myös orastava varhaiskapitalismi. Keskiajan kirkko oli suhtautunut voitontavoitteluun suhteellisen nuivasti, koska koronkiskonta toiselta kristityltä oli synti. Aktiiviseen voitontavoitteluun siirryttäessä tuotto oli suuri ja italialaiset kauppakaupungit saavuttivatkin taloudellisen kukoistuksen renessanssin aikana. Renessanssi nivoutuu keskeisesti ns. uuteen aikaan, joka toi mukanaan yhteiskunnallisena muutoksena keskitetyt valtiot entisten feodaalivaltioiden tilalle.

Monta renessanssia

Keskiajan historian tutkijat ovat korostaneet klassisen humanismin ja renessanssien olevan toistuvia kulttuuri-ilmiöitä myös keskiajan kuluessa. Laajimmin hyväksytyksi ovat tulleet ajatus ns. karolinkisesta renessanssista sekä Charles Homer Haskinsin teesi niin sanotusta 1100-luvun renessanssista. Näille molemmille ajanjaksoille leimallista oli entistä voimakkaampi kiinnostus klassista, erityisesti latinankielistä kirjallisuutta kohtaan.

Ilmaisua renessanssi käytetään nykyään kuvaannollisesti myös laajemmassa merkityksessä: lähes mikä tahansa kulttuuri-ilmiö tai -tyyli voi kokea renessanssin, siis uudelleensyntymän ja uudelleen muotiin tulon.

Synnyn syitä

Miksi esimerkiksi Italian Firenzessä syntyi renessanssi? Selvää syytä renessanssin syntyyn ei ole saatu selville.

Eräs vanhimpia selityksiä on, että Medici -suvun suojelu, erityisesti Lorenzo, olisi sallinut taideteosten kehittymisen. Tämä vuorostaan johti renessanssiin. Valitettavasti tämä selitys ei sovi ajallisesti. Renessanssin alku voidaan ajoittaa vuosiin 1410-20, siis aikaan ennen kuin Medicit nousivat valtaan.

Suurmiesteorian mukaan Donatello, Brunelleschi ja Michelangelo olivat neroja, jotka omalla panoksellaan aikaansaivat renessanssin. Tämä on kehäpäätelmä, joka ei pysty selittämään niitä olosuhteita, joissa näiden kolmen neron vaikutus saattoi toteutua.

Yksilöteorian kehittyminen on samankaltainen väite kuin edellä. Sen mukaan väitetään, että tapahtui muutos keskiajan kollektiivisesta neutraaliudesta renessanssin yksinäiseen neroon.

Renessanssin syntyyn on katsottu olevan syynä myös muun muassa Bysantista Italiaan saapuneet pakolaiset, jotka toivat mukanaan antiikin kreikkalaisia mestariteoksia ja herättivät uudelleen kiinnostuksen antiikin tieteisiin ja taiteisiin.

Mustan surman teorian mukaan arvioidaan, että Euroopan väestöstä kuoli 1300-luvulla noin 70 miljoonasta noin 20 miljoonaa. Rutto ei valinnut kohteensa säätyä, ikää tai varallisuutta, eikä kristinuskon mukaan siltä voinut suojautua maksamalla aneita, tunnustamalla syntejään tai muullakaan tavalla. Tämän teorian mukaan juuri musta surma aiheutti kristillisen maailmankuvan säröilemisen ja se johti siihen, että ihmiset ajattelivat enemmän tämänpuoleista elämää kuin kuoleman jälkeistä. Tämä seikka yhdessä Gutenbergin kirjapainon (1450-luvulla) ja kreikkalais-roomalaisten humanististen filosofioiden laaja leviäminen loivat sen älyllisen ilmaston, joka edisti humanismin ilmestymistä sekä kiinnostusta ihmistä itseään kohtaan.

Renessanssin taide

Renessanssin maalaustaidetta

Renessanssin kuvanveistoa

Renessanssin arkkitehtuuria

Renessanssiajan merkittäviä henkilöitä

• Dante Alighieri
• Giovanni Boccaccio
• Sandro Botticelli
• Niccolò Machiavelli
• Michelangelo
• Francesco Petrarca
• François Rabelais
• William Shakespeare
• Leonardo da Vinci

Katso myös

• 1100-luvun renessanssi
• Humanismi
• Italian historia
• Kiinan renessanssi
• Renessanssifilosofia
• Renessanssin musiikki

Suomenkielistä kirjallisuutta

• Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys. Suom. A. A. Koskenjaakko. WSOY 1956, Porvoo (saksankielinen alkuteos 1860).

Kulttuurihistoria | Renessanssi

Renaissance | عصر النهضة | Renaisans | Zaman Pembaharuan Eropah | Ренесанс | Renaixement | Renesance (umělecký sloh) | Dadeni Dysg | Renæssance | Renaissance | Renessanss | Αναγεννησιακή τέχνη | Renaissance | Renacimiento | Renesanco | Pizkundea | رنسانس | Renaissance artistique | Renacemento | 르네상스 | Renesansa | Endurreisnin | Rinascimento | רנסאנס | Renesansas | Renaissance | Reneszánsz | Ренесанса | Renaissance (14e-16e eeuw) | ルネサンス | Renessansen | Renessansen | Renaissance | Odrodzenie | Renascimento (movimento cultural) | Renaşterea | Эпоха Возрождения | Rilindja | Renaissance | Renesancia | Renesansa | Ренесанса | Renesansa | Renässans | மறுமலர்ச்சி | ยุคฟื้นฟูศิลปวิทยา | Phục Hưng | Rönesans | Ренесанс | 文艺复兴