Rakennusteollisuus

Rakennusteollisuus on suhteellisen nuori raskaan teollisuuden ala. Rakennustoimintaa on sinänsä ihminen harjoittanut jo esihistoriasta alkaen, mikä on arkeologian ja kulttuuriantropologian keinoin varmennettu. Myös arkkitehtuuri on ikivanhaa. Kaupungistuminen tapahtui kyllä vielä keskiaikaan asti pääasiassa muuten kuin teollisin menetelmin, lähinnä käsityönä.

Teollisen rakentamisen edellytykset

Jotta ollaan päästy teollistumiseen rakennusalalla, on tarvittu suuret markkinat sekä runsaasti pääomaa, yksin tekniset edellytykset eivät ole riittävät. Yleinen teollistuminen 1800-luvulla, joka on edellyttänyt väestön keskittymistä, on johtanut myös itse rakennustoiminnan siirtymiseen teolliseksi esiteolliselta asteelta.

Rakennusteollisuus Suomessa

Perusteita

Itse asiassa vasta toisen maailmansodan jälkeen rakennusteollisuus alkoi saada nykyistä muotoaan Suomessa. Suurissa jälleenrakennuskohteissa sen idut olivat kyllä jo aiemmin varsinkin nopeasti laajenevilla teollisuusalueilla kuten Pohjois-Amerikan kaupunkiseuduilla. Teollistumisesta johtuva kaupungistuminen suurine muuttoliikkeineen aiheutti tarpeen suureen ja nopeaan asuntorakennustoimintaan. Maailmansodan jälkeinen tyyppirakentaminen oli välttämätön kehitysvaihe suurten sodasta palaavien väestöryhmien asuttamiseksi. Perustaa rakennusteollisuudelle olivat luoneet jo tiiliruukit ja kivenveistämöt sekä sahat.

Rakennusteollisuuden synnystä

Suomessa rakennusteollisuus tarkoitti aluksi rakennusmateriaalien kuten sementin ja betonin teollista tuotantoa. Rakennusliikkeet ja rakennusmateriaalien tuotanto olivat pitkälti erillään jopa 1970-luvulle asti. Siitä lähtien voidaan puhua varsinaisesta rakennusteollisuudesta, joka kattaa sekä raaka-aineen että valmiiden rakennusten tuotannon. Syntyi rakennuselementtien tuotanto, joka helpotti lähiöiden valmistumista. Rakennusteollisuuden toimijat ovat myös hyvin kiinnostuneita kaavoituksesta. Uudempi rakennusteollisuuden muoto on valmistalopakettien keskitetty tuotanto.

Alan toimijoista

Tunnettuja rakennusalan yrityksiä Suomessa ovat oleet muun muassa Hartela, Puolimatka ja YIT. Merkittävimmät työnantajat ovat järjestäytyneet Rakennusteollisuusliittoon, joka on sopijaosapuoli käsiteltäessä työehtosopimuksia. Toisena osapuolena alan toimijoissa ovat työntekijöiden järjestöt, lähinnä muurarien ammattijärjestö, joka on sulautunut radikaaliin vasemmistolaiseen työväenliikkeeseen lukeutuvaan Rakennustyöläisten liittoon. Nämä tekevät keskenään kattavia työehtosopimuksia, viime aikoina kolmikantaisesti eli valtion osallistuessa lopputuloksen syntyyn esimerkiksi veropolitiikan ja työsuojelun kehittämisen avulla.

Rakennusteollisuuden ongelmia

Rakennusteollisuuden työnantajia on epäilty toisinaan kartellien muodostamisesta hintojen pitämiseksi sopivina. Lisäksi ongelmana on pidetty harmaata taloutta, joka tarkoittaa sitä, että urakoitsija siirtää halvemmille aliurakoitsijoille työtehtäviä, ja näiden työolojen valvonnassa on ollut puutteita varsinkin ulkomaisen työvoiman kohtelun suhteen.

Rakennusteollisuus

Gourt Home::Gourt :: Rakennusteollisuus

Teollisen rakentamisen edellytykset