Räystäspääsky

Räystäspääsky (Delichon urbica) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä pääsky, jonka erottaa haarapääskystä mm. lyhyemmälti lovetusta pyrstöstään.

Koko ja ulkonäkö

Räystäspääsky on 13-16cm pitkä lintu, joka on päältä sinimusta ja alapuolelta valkoinen. Valkoinen yläperä on sen paras tuntomerkki. Pyrstö on lyhyt ja matalalovinen. Jalat ovat höyhenpeitteiset. Lennossa ollessaan lintu lentää korkealla siipiään räpytellen ja välillä syöksyy liukuen alas.

Levinneisyys

Räystäspääskyä enimmäkseen tavataan asutuksen lähellä, joskus harvoin avoimilla mailla kalliojyrkänteillä sekä toisinaan myös vuoristoissa puurajan yllä. Pesii koko maassa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 120 000 paria.

Elinympäristö

Pääsky elää ihmisten välittömässä läheisyydessä, missä on räystäitä yms. pesimäpaikkoja.

Lisääntyminen

Pääskyt tekevät pesänsä syljellään liimaamalla mudasta, savesta ja ruohosta puolipallon muotoisen kupin, johon naaras munii 4-5 valkoista munaa. Pesä vuorataan höyhenillä ja heinillä. Pesä on seinää vasten, kyljessä on pieni lentoaukko. Laji on hyvin seurallinen, ne pesivät vieri vieressä kolonioissa. Pääskyt myös nukkuvat pesissään. Munia haudotaan noin 2 viikkoa, kunnes harmaanvalkeat untuvikot kuoriutuvat. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasiaan, jotka tulevat lentokykyisiksi neljässä viikossa. Kesästä riippuen poikueita on yhdestä kahteen. Tavallisten räystäiden vähennettyä räystäspääsky on sopeutunut pesimään myös huoltoasemien, varastojen yms. katoksiin. Pääskyn suurin uhka on pesän ja poikasten tuhoutuminen joko pedon tai pesän putoamisen takia.

Ravinto

Saalistavat lentäviä hyönteisiä lennosta nokka avoinna.

Muutto

Muuttavat Suomeen toukokuussa, jolloin on jo tarpeeksi ravintoa. Syys-elokuussa kerääntyvät suuriksi parviksi istuksimaan puhelinlangoille, ja lentävät sitten takaisin Etelä-Afrikkaan. Pääskyt palaavat joka vuosi tutuille pesimäpaikoilleen.

Muuta

Pääskyt vaihtavat puolisoaan joka vuosi.

Pääskyt