Tämä artikkeli käsittelee räjähdystä kemialliselta kannalta.

Explosions.jpgräjähdyksiä simuloimassa pommin räjähtämistä ilmailunäytöksessä]] Räjähdys (detonaatio) on nopea kemiallinen reaktio, jossa vapautuu suuri määrä lämpö-, liike- ja äänienergiaa. Periaatteessa kyseessä on erittäin nopea palamisreaktio. Muun muassa panostajat käyttävät epäonnistuneesta räjähdyksestä nimitystä deflagraatio eli räjähtävä palaminen, niin sanottu humahdus. Räjähtävän aineen ei tarvitse olla niin sanottu teollinen räjähdysaine, vaan myös muut aineet voivat tietyissä olosuhteissa räjähtää. Esimerkiksi polttomoottorin toiminta perustuu palotiloissa kipinän seurauksena räjähtävään (oikeammin humahtavaan) bensiinihöyryyn tai -sumuun. Myös hiilipöly ja muut sumuna tai pölynä esiintyvät hiilivedyt voivat räjähtää.

Räjähdys ei tapahdu räjähdysaineessa tasaisesti tai yhdenaikaisesti, vaan se etenee aaltona. Uusimmat polttomoottorit käyttävät ilmiötä vähentämään polttoaineen kulutusta sytyttämällä polttoaine-ilmaseoksen useasta pisteestä (muun muassa Twin Spark -moottorit) jolloin palaminen on täydellisempää. Samoin panostettaessa metalliputkia panos räjäytetään yhtaikaa vastakkaisilta puolilta jolloin syntyy niin sanottu saksivaikutus, joka katkaisee putken.

Räjähdyksen etenemiselle voidaan määrittää nopeus (räjähdysnopeus), joka ei ole vakio, vaan vaihtelee panostuksen mukaan. Esimerkiksi pentriitillä kyseessä oleva nopeus on 4 000—7 000 m/s. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi räjähtävässä tulilangassa, jonka räjähdysnopeus on 6 000—7 200 m/s, eli sekunnin kuluttua sytytyksestä 7 kilometrin päässä oleva panos laukeaa räjähdyksen välityttyä sinne asti.

Kemia

Ledakan | Взрив | Výbuch | Eksplosion | Explosion | Explosion | Explosión | Eksplodo | Explosion | Esplosione | פיצוץ | 爆発 | Eksplosjon | Wybuch | Взрыв | Explosion | Eksplozija | Explosion | 爆炸