Puola-Liettua (, Molempien kansojen tasavalta) muodostettiin Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Tasavallalle valittiin monarkki, joka hoiti sekä Puolan kuninkaan että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät, yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan. Tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.

Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta Venäjä onnistui ottamaan haltuunsa alueita Ukrainasta. Puola-Liettua on ollut Länsi- tai Keski-Euroopan suurin valtiomuodostelma ennen Euroopan Unionia ulottuen nykyisestä Puolasta ja Liettuasta Ukrainaan.

Puola-Liettuaa (1569-1795) pidetään puolalaisessa historiankirjoituksessa ensimmäisenä tasavaltana ja se kesti Puolan kolmanteen jakoon, vuoteen 1795 saakka. Husarz1.jpg: Puola-Liettuan husaari]] Unia Lubelska.JPG: Lublinin sopimus (1569)]]

Rzeczpospolita.pngille 1657, Ruotsille ja Brandenburgille 1660, Venäjälle 1667 ja 1686.]]

Euroopan entiset valtiot | Liettua | Puolan historia

Persemakmuran Polandia-Lituania | Рэч Паспалітая | Жечпосполита | Den polsk-litauiske realunion | Polen-Litauen | Rzeczpospolita | Polish-Lithuanian Commonwealth | Mancomunidad Polaco-Lituana | République des Deux Nations | Confederazione Polacco-Lituana | Polija-Lietuva | Abiejų Tautų Respublika | Polen-Litouwen | ポーランド・リトアニア連合 | Den polsk-litauiske realunion | Den polsk-litauiske realunionen | Rzeczpospolita Obojga Narodów | República das Duas Nações | Uniunea statală polono-lituaniană | Речь Посполита | Republika obeh Narodov | Polen–Litauen | Річ Посполита