Punakärpässieni

Punakärpässieni (Amanita muscaria) on Suomen yleisin myrkkysieni. Sen lakki on kirkkaan punainen ja jalka valkoinen. Lakissa on yleensä välkoisia täpliä. Lakin heltat ovat valkoiset ja jalassa on valkoinen tuppi. Punakärpässienen malto on valkoista ja sieni tuoksuu heikosti.

Maasta noustessaan punakärpässieni on pallero, jonka yllä voi olla vaalea suojus. Vanhemmalle sienelle tyypilliset valkoiset täplät lakissa ovat suojuksen jäänteitä, jotka voivat jopa irrota sienestä kokonaan.

Punakärpässieni voi kasvaa jopa parinkymmenen sentin korkuiseksi. Sienen kasvaessa sen lakki laajenee jopa lähes parikymmentäsenttiseksi ja muuttuu laakeaksi. Vanhemmiten sienen väri haalistuu. Punakärpässieni voi muodostaa sienijuuren monien puulajien kanssa ja sitä esiintyy koko maassa. Sientä esiintyy kesäkuun alusta aina loppusyksyyn asti, mutta yleisimmillään se on elo-syyskuussa.

Punakärpässienessä on useita myrkyllisiä ja huumaavia aineita, joista tärkeimmät ovat iboteenihappo ja erityisesti sen hajoamistuote muskimoli. Muita myrkkyaineita ovat muun muassa atropiini, muskatsoni ja bufoteniini. Punakärpässienen syöminen vaikuttaa keskushermostoon ja psyykeen aiheuttaen myrkytysoireita, harhoja ja raivotiloja.

Punakärpässienen myrkyllisyys riippuu alueesta, vuodenajasta ja lajikkeesta. Kuolemantapauksia on todettu ainakin Pohjois-Amerikassa (var. guessowii).

Punakärpässientä on käytetty kansanlääketieteessä erityisesti reuman hoitoon. Esimerkiksi Venäjällä ja Suomessa reumaa on hoidettu hieromalla siihen viinaa, jossa on liotettu kärpässientä. Lukuisat lähteet kertovat myös punakärpässienen shamanistisesta ja huumaavasta käytöstä. Ainakin Koillis-Siperian korjakit ja tšuktšit ovat käyttäneet sientä huumeena. Myös suomessa amanita on saanut vannoutuneen käyttäjäjoukon,sieni aiheuttaa lsd:tä syvemmän psykedeelisen olotilan ja harhojen oopperan. Kärpässientä on myös käytetty kärpäs- ja ludemyrkkynä liottamalla sitä maitoon.

Kärpässienet | Myrkkysienet

Gourt Home::Gourt :: Punakärpässieni