article

Psykologia tarkoittaa mielitiedettä. Sana psykologia tulee Aristoteleelta, joka määritteli psykologian tieteeksi (kreikaksi logos tarkoittaa oppia, tietoa), joka tutkii sielua (kreikaksi psykhe, latinaksi anima) ja sen ominaisuuksia. Psykologia on siis sananmukaisesti oppi mielestä tai mielitiede. Suomen kielessä käytettiin ennen sanaa sielutiede.

Psykologia tutkii ihmisten käyttäytymistä, kokemusta ja inhimillisen toiminnan säännönmukaisuuksia, esimerkiksi mielen toimintaa, oppimista, tunteita, ihmissuhteiden toimintaa ja aistihavaintojen tulkintaa. Se pyrkii vastaamaan esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuten miten persoonallisuus kehittyy, kuinka paljon geenit ja ympäristö voivat vaikuttaa yksilöön, miten muisti toimii, mitä on tietoisuus ja mistä erilaiset mielenterveydelliset häiriöt johtuvat.

Psykologi on henkilö, jolla on korkein arvosana psykologiasta. Psykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö, joten psykologina toimimiseen tarvitaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) laillistamispäätös. Suurin osa psykologeista työskentelee mielenterveysalalla, mutta monet toimivat myös opetus-, tutkimus-, hallinto- ja organisaatiotehtävissä.

Psykologia voi tutkia mielen sisäisiä tapahtumia ja niiden vaikutusta käyttäytymiseen tai pelkästään ulkoista käyttäytymistä. Tutkimustapoina voi olla esimerkiksi kokeellinen tutkimus joka soveltuu hyvin kognitiivisten toimintojen tutkimiseen, haastattelu, kenttätutkimus, erilaiset testit tai fenomenologinen tutkimus jota käytetään humanistisessa psykologiassa.

Psykologia eroaa sosiologiasta, antropologiasta ja taloustieteistä siinä, että se keskittyy enemminkin yksilöiden käyttäytymiseen kuin ryhmien toimintaan. Vaikka psykologisia kysymyksiä on pohdittu vuosisatoja esimerkiksi filosofiassa, se on kuitenkin suhteellisen nuori tieteenala.

Psykologia jakautuu moniin osa-alueisiin ja suuntauksiin jotka painottavat eri asioita ja joilla on erilaisia käsityksiä ihmisen psykologiasta.

Psykologian osa-alueita

Psykologian kentän laajuudesta saa hyvän kuvan tutustumalla Amerikan psykologiayhdistyksen alayhdistyksiin, joita on 66 (http://www.apa.org/about/division.html). Alla on kuvattu psykologisen tutkimuksen keskeisiä osa-alueita:

Psykologian suuntauksia

Termejä

Psykologiaan liittyviä artikkeleja

Kuuluisia psykologeja

Aiheesta muualla

Psykologia

Sielkunde | علم النفس | Sicolochía | Psicoloxía | Psikologi | Psikologi | মনস্তত্ত্ববিদ্যা | Psikologi | Psikologi | Psihologija | Psikoloji | Психология | Psicologia | Psychologie | Seicoleg | Psykologi | Psychologie | Psühholoogia | Ψυχολογία | Psychology | Psicología | Psikologio | Psikologia | روان‌شناسی | Psychologie | Psychology | Psicologjie | Síceolaíocht | Psicoloxía | 심리학 | मानस शास्त्र | Psihologija | Psikologio | Psychologia | Sálfræði | Psicologia | פסיכולוגיה | ფსიქოლოგია | Psychòlogijô | Психология | Psîkolojî | Psikolojiya | Psychologia | Psiholoģija | Psychologie | Psichologija | Psychologie | Pszichológia | Психологија | Psychologie | 心理学 | Psykologi | Psykologi | Psicologia | Psychologia | Psicologia | Psihologie | Психология | Psikologjia | Psicoluggìa | Psychology | Psychológia | Psihologija | Психологија | Psihologija | Psykologi | Sikolohiya | จิตวิทยา | Tâm lý học | Psikoloji | Психологія | Psikolohiya | 心理学

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Psykologia".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld