Prekambri on epävirallinen nimi ajanjaksolle, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4 500 miljoonaa vuotta sitten) kambrikauden alkuun (542 miljoonaa vuotta) saakka.

Prekambri on vanhahtava termi, mutta on käytössä geologiassa ja paleontologiassa. Ajanjaksoa on kutsuttu englanninkielisellä termillä Cryptozonic eon. Prekambri-termi tullee korvautumaan termeillä: proterotsooinen,arkeeinen ja hadeeinen.

Preambrikausi on heikosti tunnettua aikaa, vaikka se kattaa 7/8 koko maapallon historiasta, koska kyseiseltä ajanjaksolta on säilynyt melko vähän fossiileja. Kausi voidaan jakaa geologisen ajanlaskun mukaisiin kausiin tai esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin:

• Maapallo ja Kuu syntyvät alkuplaneettojen törmätessä.
• Maapallo sulaa laavaa
• Kiinteä maan pinta
• Alkumeri syntyy
• Elämää edeltävä kemiallinen evoluutio
• Alkeistumallinen elämä syntyy (bakteerit, syanobakteerit eli sinilevät)
• Yhteyttämisen alku (syanobakteerit)
• Eukaryootit, joista kehittyy lukuisia alkueläimiä
• Monisoluiset eläimet, jotka olivat aluksi ehkä levymäisiä tai pallomaisia soluryhmiä ja joista kehittyi meduusoja.

Maa syntyi kasautumalla pienemmistä kappaleista, ja pian siihen törmäsi Marsin kokoinen pieni planeetta. Vakaa kuori syntyi noin 4 400 miljoonaa vuotta sitten. Väitetään että eloperäistä hiiltä olisi ajalta 4000 miljoonaa vuotta sitten. Elämää saattoi olla jo 3 850 miljoonaa vuotta sitten, jolla ajalla syntyi rautamuodostumia. Varmempia todisteita elämästä on kuitenkin noin 3 500-3450 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäinen jääkausijakso oli 3000 miljoonaa vuotta sitten.

Elämä muodostui aluksi tumattomista bakteerien ja syanobakteerien kaltaisista yksisoluisista eliöistä. Noin 3000 miljoonaa vuotta sitten bakteerit alkoivat yhteyttää. Enimmäiset kehittyneet solut, aitotumaiset eli eukaryootit, ilmestyivät ehkä 2700, varmemmin 1870-1500 miljoonaa vuotta sitten. 2 500 miljoonaa vuotta sitten hapen määrä alkoi lisääntyä ilmakehässä ilmeisesti syanobakteerien ansiosta. Tästä ajasta lähtien löytyy lukuisia bakteerien mikrofossiileja. Eukaryooteista kehittyi lukuisia erityyppisiä alkueläimiä. Viherleviä saattoi olla 2300 miljoonaa vuotta sitten.

Ensimmäinen jääkausi saattoi olla noin 2 300 miljoonaa vuotta sitten. Rauta alkoi oksidoitua jo 2700 miljoonaa vuotta sitten. Merkittäviä määriä happea oli 2500-2000 miljoonaa vuotta sitten kivien rautaoksidista päätellen. 1700 miljoonaa vuotta sitten rautaraitoja ei enää syntynyt, ja punaiset kerrostumat muuttuivat tavallisiksi (hapettava ilmakehä). Stromatoliitit, bakteerimadot yleistyivät 1800 miljoonaa vuotat sitten. Ehkä jo noin 1400-1200 miljoonaa vuotta sitten elivät ehkä ensimmäiset monisoluiset levät akritarkeista, hiilisulkeumista päätellen. Ensimmäinen varmasti tunnettu supermanner Rodinia muodostui 1100 miljoonaa vuotta sitten.

Monisoluisia eliöitä saattoi olla 1000 miljoonaa vuotta sitten, mutta viimeistään 600 miljoonaa vuotta sitten.

Prekambrin lopulla noin 950–600 miljoonaa vuotta sitten sattui useita jopa maailmanlaajuisia jäätiköitymisiä.

Hiilidioksidipitoisuuden lasku prekambrina

Kerrostumista päätellen maapallon keskilämpötila oli korkea prekambrin alussa, vaikka Aurinko oli teorioiden mukaan 70% jopa nykyistä himmeämpi. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että ilmakehässä oli alkuaikoina runsaasti kasvihuonekaasuja kuten metaania. Alkuilmakehässä oli hiilidioksidia arviolta 80%, mutta 20% 3500 miljoonaa vuotta sitten. 2700 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli 15%, 2000 miljoonaa vuotta sitten 8% ja 600 miljoonaa vuotta sitten 1%. Happea alkoi kertyä ilmakehään 2000 miljoonaa vuotta sitten, ja 600 miljoonaa vuotta sitten sitä oli 15%. Lämpötila prekambrikaudella oli kymmeniä asteita nykyistä korkeampi. Erään arvion mukaan Maan keskilämpötila oli 80 astetta 3,8 miljardia vuotta sitten, 40 astetta 3,0 miljardia vuotta sitten ja 20 astettta 2 miljardia eli 2000 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen maan keskilämpötila on ollut aina alle 30 astetta. Väitetään myös Maapallon jäätyneen kokonaan prekambrin loppupuolella.

Prekambrin jako

Prekambrin jako perustuu niukkaan aineistoon ja on siksi kiistanalainen ja ehkä liian tarkka.

Arkeeiselta kaudelta löytyy

• Randian 2825
• Swazian 3525
• Isuan 3875 (vanhin elämä löytynyt täältä)

Proterotsooiselta kaudelta löytyy

• Riphean
  • Karatau 1100
  • Yurmatian 1375
  • Burzyan 1675
• Animikean 2225
• Huronian 2475 (jääkausi)

Katso myös

• Geologinen ajanlasku

Geologiset ajanjaksot

حقبة ما قبل الكامبري | Prækambrium | Präkambrium | Eelkambrium | Precambrian | Tiempo Precámbrico | Précambrien | Pre-Cambriano | 선캄브리아 시대 | Precambriano | פריקמבריום | Precambrium | 先カンブリア時代 | Prekambr | Pré-Cambriano | Докембрий | Prakambrij | Prekambrium | Kambriyen öncesi | 隐生宙