Gourt Home::Gourt :: Posio
Posio on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä.
Lapin nuorimmassa kunnassa asui vuoden 2005 lopussa 4 249 ihmistä. Väestötiheys on noin 1,2 asukasta/km².
Kunnan pinta-ala on 3 540,35 km², josta 490,4 km² on vesistöjä. Vesistöjen osuus (14 %) on suurin Lapin läänin kunnista.
Posion keskustaan on matkaa Oulusta 220 km, Rovaniemeltä 132 km ja Kuusamosta (lähin lentokenttä) 59 km.
Posion huomattavimpia nähtävyyksiä ovat Pentik-Mäen museo-, veistos- ja myymäläkokonaisuus, kotiseutumuseo Lohirannalla, Riisitunturin kansallispuisto, Korouoman retkeilyalue ja kirkasvetiset Kitkajärvi ja Livojärvi. Myös osa Syötteen kansallispuistosta sijaitsee Posion kunnan alueella. Posiolaista maisemaa hallitsevat vesistöt, metsät ja vaarat. Posion virallinen nimikkoeläin onkin muikku ja nimikkokasvi suopursu.
Posiolla sijaitsee keramiikastaan tunnetun, käyttö-, lahja- ja piensisustustuotteita valmistavan ja myyvän Pentik Oy:n kotipaikka ja keramiikkatehdas. Perheyrityksen perustivat Anu Pentik ja Topi Pentikäinen 1971. Toinen merkittävä teollisuusyritys Posiolla on ovenkarmeja valmistava Posifutter Oy.
Television kautta Posio on 2000-luvulla tullut suomalaisille tutuksi Suuri Seikkailu -ohjelmasarjasta, joka kuvattiin Posiolla vuosina 2001 ja 2002. Ohjelmat juonsi Taru Valkeapää.
Säännöllisesti Posiolla järjestettäviä tapahtumia ovat mm. Posio-messut helmikuussa, kansalliset Pentik-hiihdot huhtikuussa, Muikkumarkkinat heinäkuussa ja joka toinen vuosi pidettävät Lapin ja Koillismaan harrastajateatteripäivät Teatterihelinät.
Kyliä
Kylämäisinä pidettyjä, rakentamisen tiiviydessään vaihtelevia asutusryhmittymiä Posiolla ovat Ahola (keskustaajama), Kirkonkylä, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu, Suorsa, Peräposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko, Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme (Karjalaisenniemi), Tolva, Suonnankylä, Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.
Keskustaajamassa asui vuodenvaihteessa 2005-2006 jo 40,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Kunnan osa-aluejaossa, jota käytetään esimerkiksi väestötilastoinnissa, Posio on jaettu 19 osaan: keskustaajama, taajaman ympäristö, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu-Suorsa, Peräposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko-Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme, Tolva, Ylikitka-Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.
Posion 13 virallista maarekisterikylää ovat nimeltään Aittoperän kylä, Akanlahden kylä, Hyväniemen kylä, Hämeen kylä, Jumiskon kylä, Lehtiniemen kylä, Mourun kylä, Pernun kylä, Peräposion kylä, Posion kylä, Raistakan kylä, Tolvan kylä ja Ylikitkan kylä. Kyläjako on peräisin 1930-luvulta.
Suurin osa nykyisestä Posiosta kuului 1500- ja 1600-luvuilla Kitkan lapinkylän alueeseen. Suomalainen uudisasutus alueelle alkoi 1600-luvun lopulla. Vanha lapinkyläjako poistui vuonna 1760.
Historiaa
Posion seurakunta aloitti toimintansa vuosien 1925 ja 1926 vaihteessa. Tuolloin katsottiin myös kunnan syntyneen. Uusi seurakunta ja kunta muodostettiin pääasiassa Kuusamoon kuuluneista alueista. Pienempiä osia Posioon liitettiin Taivalkosken, Pudasjärven ja Rovaniemen pitäjistä. Posiolle valmistui 1927 oma saarnahuone, joka 1952-53 korjattiin kirkoksi.
Posion itsenäistymisen huomattavin esitaistelija oli keskiposiolainen maanviljelijä Juho Aapo Miekkasaarta (1862-1942). Posiolaisen kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaaran Miekkasaari-monumentti (1991) sijaitsee Posion kunnanviraston edustalla.
Posion kunnanjohtajina ovat toimineet Kauko Ollikainen, Mikko Honkonen, Pentti Mäkinen ja Mauri Posio (1998-2005).
Posion kirkkoherroina ovat toimineet Sulo Isokoski, Erkki Koivurova, Pekka Tapaninen ja Timo Suutari (2005-).
Posion pitäjähistoriateos, joka käsittelee aikaa esihistoriasta vuoteen 2000, ilmestyy vuonna 2006.
Aiheesta muualla
"Posio"