Diet of Porvoo.jpg avaa maapäivät Porvoon tuomiokirkossa]] Kansallismuseo_valtaistuin.jpgn kokoelmiin. Istuimen teetti vuonna 1797 keisari Paavali I. Valtaistuin on valmistettu lehmuksesta. Kuvassa oikealla Aleksanteri I:stä esittävä maalaus.]] Porvoon maapäivät ("landtdagar", suomeksi "herrainpäivät", myös Porvoon valtiopäivät, mutta sanaa "valtio" ei suomen kielessä ollut) järjestettiin 1809 Suomen sodan ollessa vielä käynnissä, mutta Venäjän osalta voitettu.

Keväällä 1808 Suomen väliaikainen kenraalikuvernööri Göran Magnus Sprengtporten suunnitteli maapäiviä Turkuun. Suomen säätyjen lähetystö kävi kuitenkin jo syksyllä vannomassa uskollisuuttaan keisari Aleksanteri I:lle Pietarissa.

Maaliskuussa keisari keräsi säädyt kokoontumaan Porvooseen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti "Suomen kansakuntien joukkoon". Vala ja vakuutus muodostivat jo keskiajalta periytyvän herruussopimuksen ja oikeustradition.

Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Aleksanterin seuraajat antoivat edelleen saman vakuutuksen valtaistuimelle noustessaan.

Me_Alexander_I_-_Suuri_Ruhtinas_Suomen_maasa.jpg

Valtiopäiviä käytiin heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Seuraavan kerran valtiopäivät kokoontuivat vasta Aleksanteri II:n kutsuttua Suomen säädyt Helsingin valtiopäiville vuonna 1863. Pitkää valtiopäivien välistä aikaa nimitetään nimillä "valtioyö" ja "virkavaltaisuuden aika". Suomen suuriruhtinaskunnan juoksevat asiat hoidettiin virkamiesten voimin senaatin johdolla, mutta erityisesti uutta lainsäädäntöä ei saatu säädetyksi ilman valtiopäiviä.

Porvoon 1809 säätyjen kokouksesta tuli myöhemmin kiistakysymys. Epäselvää oli, tehtiinkö Porvoossa valtiosopimus ja perustettiinko Suomen valtio, ja mitä tarkoittivat "perustuslait" ja "konstitutioiden mukaiset oikeudet". Suomalaisten näkymyksen mukaan Suomi irroittautui Ruotsista ja muodostui omaksi valtiokseen, joka teki erillisrauhan Venäjän kanssa, säilyttäen oman valtiojärjestyksensä ja hallitusmuotonsa.

Suomen historia | Suomen suuriruhtinaskunta

Diet of Porvoo