Portugali

Portugalin tasavalta () on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa. Se on manner-Euroopan läntisin maa. Portugalin ainoa rajanaapuri on Espanja, joka on sen pohjois- ja itäpuolella. Lännessä ja etelässä Portugali rajoittuu Atlantin valtamereen. Manner-Portugalin lisäksi maahan kuuluu kaksi saaristoa Atlantilla, Azorit ja Madeira.

Portugalissa on viimeksi kuluneen 3 100 vuoden ajan vaikuttanut useita eri sivilisaatioita. Muun muassa iberit, tartessolaiset, keltit, foinikialaiset, karthagolaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, germaanit, egyptiläiset, seemiläiset kansat ja maurit ovat jättäneet jälkensä Portugalin kulttuuriin, historiaan, kieleen ja väestöjakaumaan. Nimi "Portugali" juontaa juurensa roomalaisten alueesta käyttämään nimeen Portus Cale. Se on mahdollisesti sekoitus latinan ja kreikan kieliä ja tarkoittaa "kaunista satamaa". 1400–1500-luvuilla Portugali oli tärkeä ekonominen, poliittinen ja kulttuurillinen keskus ja sen imperiumi ulottui Brasiliasta Malakan niemimaalle.

Portugalin siirtomaaimperiumi oli Euroopan vanhin ja pitkäikäisin. Sen historia alkoi vuonna 1415 Ceutan valloituksesta ja päättyi vuonna 1999 Macaon luovutukseen Kiinalle. 1900-luvulla Salazarin diktatuurin vuosikymmeniä hallitsema Portugali muuttui demokraattiseksi 1974 neilikkavallankumouksessa. Maa on nykyisin Euroopan unioniin kuuluva teollisuusmaa.

Historia

Varhaiset vaiheet

Ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua Portugaliin saapui Keski-Euroopasta kelttejä, jotka sekoittuivat pian paikalliseen väestöön, ibereihin muodostaen keltiberit. Varhaiset kreikkalaiset tutkimusmatkailijat nimesivät alueen "Ophiussaksi" (Käärmeiden maaksi) paikallisten harjoittaman käärmeenpalvonnan mukaan. Vuonna 238 eaa karthagolaiset saapuivat Iberian niemimaalle. Siihen aikaan aluetta asuttivat useat pienet heimot. Tärkeimmät heimot olivat Douro- ja Tagus-jokien välissä asuneet lusitaanit ja galicialaiset.

Lusitania-karte_3-1275x1575.png Vuonna 219 eaa roomalaiset saapuivat alueelle. Karthagolaiset poistuivat alueelta puunilaissotien aikana. Roomalaisten valloitus alkoi Portugalin eteläosista. Heidän valtansa alueella voimistui tulevien vuosikymmenien aikana. Rooman valtakunnan provinssina Portugali tunnettiin nimellä Lusitania. 400-luvulla alueelle saapui useita germaanisia heimoja. Islaminuskoiset maurit valloittivat alueen vuonna 711 syrjäyttäen vähitellen germaanit. He ehtivät viidensadan vuoden aikana vaikuttaa vahvasti Portugalin kulttuuriin ja kieleen, johon on jäänyt muun muassa useita arabialaisperäisiä sanoja. Maurit kuitenkin karkotettiin reconquistassa 1200-luvulla. Heitä vastaan käytiin myös Ouriquen taistelu vuonna 1139.

BatalhaOurique.jpgn Ouriquen taistelua esittävä teos "Ouriquen ihme"]]

Vuonna 868 kreivi Vímara Peres hallitsi Minho- ja Douro-jokien välistä Portucalen kreivikuntaa, jonka keskus oli Portucalen kaupunki (nykyinen Porto). Vuotta 868 pidetäänkin monesti Portugalin perustamisvuotena. Galician ja Portugalin kuningaskunta saavutti vuonna 1065 ensimmäisen de jure -itsenäisyytensä García II:n johdolla. Kastilian Alfonso VI:n johdolla maa kuitenkin liittyi vuonna 1072 takaisin Kastiliaan ja Leónin kuningaskuntaan. 1090-luvulla burgundilainen ritari Henrik nousi Portugalin kreiviksi. Hän onnistui yhdistämään Portucalen ja Coimbran kreivikunnat ja julistautui itsenäiseksi Leónin ja Kastilian välisen sodan aikana. Portugalin itsenäisyyttä ei kuitenkaan tunnustettu Henrikin elinaikana.

Kuningaskunta

Portugalin perinteinen alku lasketaan päivämäärästä 24. kesäkuuta 1128, jolloin kreivi Henrikin poika Afonso Henriques voitti São Mameden taistelun. Afonso julisti itsensä Portugalin ruhtinaaksi ja 1139 ensimmäiseksi Portugalin kuninkaaksi. 5. lokakuuta 1143 Portugali tunnustettiin viimein itsenäiseksi Zamoran kokouksessa Pyhän istuimen edustajien avustuksella. Afonso jatkoi valloituksia islaminuskoisilta maureilta etelässä Temppeliherrain ritarikunnan avustuksella. Portugalin reconquista oli ohi 1250 Algarven valloituksen jälkeen, ja raja muiden kuningaskuntien kanssa pysyi tästä lähin lähes muuttumattomana.

Kuningas Fernando I kuoli vuonna 1383 jättämättä miespuolisia perillisiä. Hänen tyttärensä Beatriz meni samana vuonna naimisiin Kastilian Juhana I:n kanssa, joka tarkoitti, että Portugali siirtyisi Kastilian vallan alle. Tätä seurasi kahden vuoden mittainen anarkia. 6. huhtikuuta 1384 portugalilaiset kävivät kastilialaisia vastaan Atoleirosin taistelun, mutta Portugali ei saavuttanut itsenäisyyttään. Aljubarrotan taistelu 14. elokuuta 1385 oli ratkaiseva. Portugalilaiset voittivat kastilialaiset saaden takaisin itsenäisyytensä, jolloin valtaistuimelle nousi Portugalin Juhana I.

Portugalilaisen imperiumin rakennus alkoi 1415, kun portugalilainen armada purjehti kuningas Juhana I:n ja hänen poikiensa Edvard, Henrikin ja Afonson kanssa kohti Ceutaa Pohjois-Afrikassa. Mukana oli myös Nuno Álvares Pereira. 21. elokuuta rikas islamilainen kauppakaupunki oli valloitettu.

Henrik Purjehtijan kiinnostus tutkimusmatkoihin ja tekniset edistysaskeleet navigaatiossa johtivat laajoihin edistysaskeliin tietämyksessä. Tutkimusmatkoja rahoitettiin Temppeliherrain varoilla, heidän haettuaan turvaa Portugalista vainojen vuoksi. Löytöretket kohdistuivat pääasiassa Intiaan ja Afrikan länsirannikolle.

Vuonna 1418 Henrik Purjehtijan kapteeni João Gonçalves Zarco ja Tristão Vaz Teixeira löysivät Porto Santon saaren. Vuonna 1419 Zarco nousi maihin Madeiralla. Azorit löydettiin vuosien 1427 ja 1431 välillä. Vuonna 1434 Gil Eanes ohitti Bojadorinniemen Marokossa, mikä aloitti laajat Afrikan tutkimukset. Myöhemmin karavellit löysivät Guineanlahden ja Kongojoen suiston.

Bartolomeu Dias kiersi ensimmäisenä Hyväntoivonniemen 1487. Vasco da Gama purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Intiaan saapuen Calicutiin 20. toukokuuta 1498 ja palasi Portugaliin seuraavana vuonna. Vuonna 1500 Pedro Álvares Cabral purjehti ensimmäisenä Brasilian rannikolle. Brasilia julistettiin pian kuuluvaksi Portugaliin. Kymmenen vuotta myöhemmin Alfonso d'Albuquerque valloitti Goan.

Vuonna 1578 nuori kuningas Sebastian I kuoli taistelussa. Koska Espanjan Filip II oli portugalilaisen prinsessan poika, hänestä tuli Portugalinkin hallitsija nimellä Filip I 1580. Portugali säilytti aluksi omat lakinsa, rahansa ja hallituksensa. Kolmas espanjalainen kuningas, Filip III eli Espanjan Filip IV, yritti tehdä Portugalista Espanjan maakunnan. Tämän vuoksi Bragançan herttua, Portugalin kuningassuvun jäsen, julistettiin Portugalin kuninkaaksi 1. joulukuuta 1640 nimellä Juhana IV ja Espanjaa vastaan sodittiin perimyssota. Tämän seurauksena Espanjan kuningas menetti Portugalin kuninkaan aseman, ja Juhana IV nousi Portugalin uudeksi kuninkaaksi. Portugali menetti joitain siirtomaitaan, etupäässä Aasiassa. 1700-luvulla Portugalin kiinnostus siirtomaiden saralla kohdistui pääasiassa Brasiliaan ja muutamiin kohteisiin Afrikassa ja Aasiassa.

Lissabon-2.jpg]]

1. marraskuuta 1755 Lissabonissa tapahtui maanjäristys, jonka voimakkuudeksi on nykyään arvioitu vajaat yhdeksän richteriä. Maanjäristys ja sitä seuranneet tsunamit ja tulipalot tappoivat arviolta 60 000 - 100 000 ihmistä ja tuhosivat 85 % Lissabonin rakennuksista ^*, jonka vuoksi kaupunki jouduttiin rakentamaan käytännössä uudelleen. Maanjäristys oli siinä määrin voimakas, että sen vaikutukset tuntuivat Marokossa asti. Lissabonissa oli jo aiemmin tapahtunut lukuisia pienempiä maanjäristyksiä, joista varhaisin tunnettu oli vuonna 1009. 26. tammikuuta 1531 sattunut järistys vaati tuhansia kuolonuhreja http://www.phenomena.org.uk/lisbon.htm.

Vuonna 1801 Portugali menetti Olivençan Espanjalle lyhyessä "appelsiinien sodassa" (Guerra das Laranjas), jota pidetään Napoleonin sotiin kuuluneen Iberian niemimaan taistelun edeltäjänä. Vuonna 1807 maa kieltäytyi liittymästä Englannin mannermaasulkemukseen. Tätä seurasi Ranskan Jean-Andoche Junotin johdolla tekemä Portugalin miehitys 1. joulukuuta 1807. Brittien väliintulo Iberian niemimaalla käydyssä sodassa palautti Portugalin itsenäisyyden, ja Ranskan miehitys päättyi vuonna 1812. Vuonna 1808 Portugalin kuningasperhe joutui pakenemaan Brasilian Rio de Janeiroon, jolloin siitä tuli väliaikaisesti Portugalin ja portugalilaisen imperiumin pääkaupunki. Vuonna 1822 Brasilia julistautui itsenäiseksi keisari Pedro I:n alaisuudessa. Tämän jälkeen Lissabon palautti asemansa Portugalin pääkaupunkina. Portugalin Juhana VI:n kuoltua 1826 hänen vanhin poikansa Pedro I sai myös Portugalin kruunun nimellä Pedro IV. Koska portugalilaiset ja brasilialaiset eivät halunneet yhdistynyttä monarkiaa, Pedro joutui luopumaan kruunustaan tyttärensä Maria da Glórian hyväksi.

1800-luvulla Portugali oli jo menettänyt kaikki siirtomaansa Etelä-Amerikassa ja useimmat Aasiassa. Se kuitenkin keskittyi Afrikan-siirtomaihinsa, joista itsenäistyttyään tuli Kap Verde, São Tomé ja Príncipe, Guinea-Bissau, Angola ja Mosambik.

Nykyaika

Vuonna 1910 tapahtunut vallankumous syrjäytti monarkian ja aloitti ensimmäisen tasavallan. Väliaikaisen hallituksen presidentiksi nousi Teófilo Braga. Vuonna 1911 ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Manuel de Arriaga. Portugali oli ensimmäisessä maailmansodassa aluksi puolueeton. 23. helmikuuta 1916 maa poisti brittien pyynnöstä portugalilaisiin satamiin ankkuroidut saksalaiset alukset. 9. maaliskuuta Saksa julisti sodan Portugalia vastaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana yhteensä 8 145 portugalilaista sotilasta kaatui, 13 751 haavoittui ja 12 318 vangittiin tai katosi. Saksalaiset tuhosivat 80 portugalilaista laivaa. Joulukuussa 1917 vallankaappauksen avulla maan johtoon nousseen presidentti Sidónio Paisin murha vuonna 1918 ajoi maan lyhyeen sisällissotaan http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-10877.html. Henrique Paiva Concieron johtamat joukot vaativat Pohjois-Portugalissa monarkian palautusta, ja 23. tammikuuta 1919 Lissabonissa oli kapina tasavaltaa vastaan.

Ensimmäisen tasavallan aikaa leimasi kaaos, ja 1926 kansallismielisten sotilasvallankaappaus aloitti toisen tasavallan, joka johti pääministeri António de Oliveira Salazarin johtamaan lähes 50 vuotta jatkuneeseen sortohallintoon. Vaikka aika oli taloudellisesti vakaata, se johti Portugalin siirtomaavallan loppuun. Hallitusjärjestelmää kutsuttiin nimellä Estado Novo ("uusi valtio"). Se oli arvoiltaan katolilainen ja nationalistinen ja muistutti muiden Euroopan maiden fasismia. Estado Novon ajalla ainoa sallittu puolue oli kansallinen liitto (União Nacional), jota piti pystyssä salainen poliisi Polícia Internacional e de Defesa do Estado. Espanjan sisällissodan aikana António de Oliveira Salazar tuki Francisco Francoa ja lähetti joukkoja taistelemaan Espanjan tasavaltaa vastaan kansallisten puolella.

Koko toisen maailmansodan ajan Portugali oli puolueeton. Joulukuussa 1942 Japani miehitti Portugalille kuuluneen Itä-Timorin, mutta pääministeri António de Oliveira Salazar kieltäytyi julistamasta maalle sotaa. Hän antoi japanilaisille luvan käyttää Azoreja sotilastukikohtanaan. http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/2WWportugal.htm Vuonna 1949 maa oli yksi Pohjois-Atlantin puolustusliiton perustajajäsenistä. António de Oliveira Salazar erotettiin pääministerin asemasta 1968, jolloin hänen seuraajakseen nimitettiin Marcello Caetano. Hänen johdollaan siirtomaasotia kansallisia itsenäisyysliikkeitä vastaan yritettiin jatkaa huonolla tuloksella.

Intia otti haltuunsa Portugalin Intian 1961. Myös Angolassa, Mosambikissa ja Portugalin Guineassa syntyi itsenäisyysliikkeitä. Siirtomaasodissa sissejä ei saatu kukistettua, ja tyytymättömyys sotiin johti vuoden 1974 Neilikkavallankumoukseen. Kaappaus kaatoi maata hallinneen autoritaarisen oikeistolaisen sotilasjuntan, joka oli syntynyt maahan Salazarin vallasta luopumisen vuoden 1968 jälkeen.

Kolmas tasavalta

Verettömän neilikkavallankumouksen jälkeen julistettiin kolmas tasavalta, ja aloitettiin laajat demokratiauudistukset. Afrikan siirtomaille myönnettiin itsenäisyys 1975. Joulukuussa 1975 Indonesia valloitti Portugalin Timorin viikon itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Uusi perustuslaki otettiin käyttöön vuonna 1976. Demokraattiset parlamenttivaalit pidettiin ensi kertaa 1975 ja presidentinvaalit 1976. Macao palasi Kiinalle 1999. Tämä lasketaan usein portugalilaisen imperiumin lopuksi.

Vuonna 1986 Portugali liittyi Euroopan talousyhteisöön, joka on nykyisin Euroopan unioni. Vuonna 1996 se oli yksi Portugalinkielisten maiden yhteisön perustajajäsenistä. Portugali oli yksi maista, joissa alettiin käyttää vuonna 2002 euroa. Sitä aiemmin valuuttana oli ollut escudo.

Politiikka ja yhteiskunta

Portugal Presidential Flag.png Portugali on demokraattinen tasavalta. Sen valtionpäämies on presidentti, joka nimittää pääministerin parlamentin neuvosta. Presidentillä on oikeus hajottaa hallitus ja parlamentti ja oikeus julistaa sota tai rauha. Hän on myös asevoimien ylipäällikkö. Presidentti valitaan viisivuotiskausille kansanvaalilla. Hän voi toimia virassaan enintään kaksi kautta peräkkäin. Äänioikeusikäraja on 18 vuotta.

Parlamentti, tasavallan kokous (Assembleia da República), on yksikamarinen ja 230-jäseninen. Sen jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla nelivuotiskausiksi. Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, joka koostuu seitsemästätoista ministeriöstä:

pääministeriö
valtionministeriö, sisäasiainministeriö
valtionministeriö, ulkoasiainministeriö
valtionministeriö, talousministeriö
presidentinministeriö
puolustusministeriö
oikeusministeriö
ympäristöministeriö
talous- ja uudistusministeriö
maatalous-, maaseutukehitys- ja kalastusministeriö
julkisten töiden, liikenteen ja viestinnän ministeriö
työ- ja sosiaalisen solidaarisuuden ministeriö
terveysministeriö
opetusministeriö
tieteen, teknologian ja korkeakoulutuksen ministeriö
kulttuuriministeriö
parlamenttisuhteiden ministeriö

Portugalissa on kaksi pääpuoluetta, keskustaoikeistolainen PSD (Partido Social Democrata) ja keskustavasemmistolainen PS (Partido Socialista). Nimien vasemmistolainen vire johtuu Portugalin historiasta. Pienempiä puolueita ovat kansanpuolue PP (Partido Popular), PCP (Partido Comunista Português), vihreä (Os Verdes) ja vasemmistoliitto BE (Bloco de Esquerda).

Portugalia on hallinnut maaliskuusta 2005 lähtien PS:n enemmistöhallitus, jonka pääministerinä on José Sócrates. Nykyinen presidentti on Aníbal Cavaco Silva. Portugali on kuulunut Euroopan unioniin vuodesta 1986 lähtien. Vuoden 2004 tutkimuksen mukaan 60 % portugalilaisista luottaa EU:hun. Freedom House listasi Portugalin vuonna 2005 poliittisesti vapaaksi maaksi.

Homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistettiin laista vuonna 1852, mutta se oli jälleen lailla kiellettyä vuosina 1912–1945 http://www.ilga.info/Information/Legal_survey/europe/portugal.htm. Kuolemanrangaistus kiellettiin Portugalissa rauhan aikana vuonna 1867 ja kokonaan vuonna 1976. Viimeiset teloitukset murhasta tapahtuivat 22. huhtikuuta 1846 Lagosissa, Faron piirissä http://www.geocities.com/richard.clark32@btinternet.com/europe.html. Vielä ensimmäisen maailmansodan aikana Portugalissa toimeenpantiin joitakin teloituksia maanpetoksista ja sotarikoksista.

Ensimmäinen Portugalin perustuslaki laadittiin vuonna 1822. Sitä uudistettiin vuosina 1826, 1838, 1911 ja 1933. Nykyinen perustuslaki on vuodelta 1976, mutta siihen on tehty muutoksia 1982, 1989, 1992, 1997, 2001 ja 2004.

Aluejako

Po-map.png Portugali jakautuu kahdeksaantoista piiriin (distrito):

- valign="top"

Näiden lisäksi Portugaliin kuuluu kaksi autonomista aluetta (regiões autónomas): Azorit (Açores) ja Madeira. Piirit jaetaan edelleen kuntiin (concelho / município), joita Portugalissa on tällä hetkellä yhteensä 308. Kunnanjohtaja on pormestari, ja kullakin kunnalla on oma juhlapäivänsä. Kaupungit sijaitsevat kuntien alueella, mutta niiden rajat eivät yleensä ole samat. Kaupunkeja maassa on noin kaksi kertaa enemmän kuin kuntia. Kunnat jakautuvat edelleen freguesioihin, pitäjiin. Kuusi kuntaa koostuu vain yhdestä pitäjästä, ja Barcelosin kunnalla on Portugalissa eniten pitäjiä (89).

NUTS I jakaa Portugalin manner-Portugaliin sekä Azorien ja Madeiran autonomisiin alueisiin. NUTS II jakaa Manner-Portugalin viiteen alueeseen: Norte, Centro, Lissabon, Alentejo ja Algarve http://ec.europa.eu/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts. NUTS II:n määrittelemä Lissabonin alue on käytännössä miltei sama kuin Lissabonin metropolialue. NUTS III jakaa alueet edelleen pienempiin alueisiin:

Norte (8)

Centro (12)

Lissabon (2)
- Suur-Lissabon
- Setúbalin niemimaa
Alentejo (5)

Algarve (1)
- Algarve
Azorit (1)
- Azorit
Madeira (1)
- Madeira

- valign="top"

LAU I -taso koostuu kunnista ja LAU II pitäjistä.

Maantiede ja luonto

Satellite image of Portugal in January 2004.jpg Portugali sijaitsee Iberian niemimaalla ainoana naapurimaanaan Espanja, jonka kanssa sillä on yhteistä maarajaa 1 214 kilometriä. Maalla on myös rantaviivaa Atlantin valtamerellä 1 793 kilometriä. Portugalin pinta-ala on 92 391 km², josta 440 km² on vettä http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/po.html. Maa-alasta vajaa kolmannes on viljeltyä. Könemann: Geographica: suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat (ISBN 3-8290-2481-9)

Manner-Portugalin jakaa kahtia sen suurin joki, Tejo. Pohjoisessa maa on vuoristoista, sisämaassa on tasankoja. Portugalin korkein kohta, Pico Alto (2 351 m) on kuitenkin Azoreilla. Etelässä maa on kumpuilevaa tasankoa. Pohjoisosa on vuoristoisempaa. Siellä sijaitsee manner-Portugalin korkein kohta, yksi Serra da Estrelan vuorista (1 991 m).

Muita suuria jokia ovat Douro, Minho ja Guadiana, jotka kaikki saavat alkunsa Espanjasta. Rio Mondego, suurin joki, joka on kokonaan Portugalin puolella, saa alkunsa Serra da Estrelan vuoristosta, jossa on myös Manner-Portugalin korkein kohta 1 993 m.

Portugalissa ei ole suuria järviä International Council for the Exploration of the Sea - Advisory Committee on Fishery Management: Report on Working Group on Eels 2002, mutta pienempiä järviä ja lampia ovat muiden muassa Lagoa Comprida, Lagoa Escura, Lagoa de Óbidos, Lagoa Corvos ja Pateira de Fermentelos. Koko Portugalin korkein kohta on Ponta do Picon vuori Picon saarella, Azoreilla. Se on 2 351 metriä merenpinnan yläpuolella.

Madeira ja Azorit ovat tuliperäisiä. Niiden ilmasto on kosteampi sijainnin vuoksi. Portugalissa esiintyy toisinaan tulvia ja metsäpaloja, jonka lisäksi alue on seismisesti aktiivista ja maanjäristyksiä saattaa tapahtua http://www.finlandia.org.pt/doc/fi/tietopt/matkailu.html. Vakavia maanjäristyksiä saattaa sattua varsinkin Azoreilla http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/po.html.

Portugalin suurin kaupunki ja pääkaupunki on Lissabon (portugaliksi Lisboa). Sen asukasluku on 564 657 (2001), kun taas koko sitä ympäröivällä metropolialueella asuu noin 2 665 000 ihmistä.

Ilmasto

Rua Augusta Lisboa.JPG | Serra a Estrela %28Torre%29.JPG Portugali on yksi Euroopan lämpimimmistä maista. Siellä vallitsee meri-ilmasto. Etelässä ilmasto on jonkin verran lämpimämpi ja kuivempi kuin pohjoisessa. Etelässä vuoden keskilämpötila on 18 °C ja pohjoisessa 13 °C. Kevät- ja kesäkuukaudet ovat aurinkoisia, ja lämpötilat 30 °C ja 35 °C ovat tavallisia. Etelä-Portugalin sisämaassa lämpötila saattaa kesäisin nousta jopa 45 °C:hen. Laajat metsäpalot ovat toisinaan ongelma. Loppukesästä 2005 Portugalissa kuivuuden aiheuttamien metsäpalojen sammuttamiseen jouduttiin pyytämään apua myös ulkomailta. Uhkaavimman metsäpalon sammutustöihin joutui osallistumaan noin kaksisataa palomiestä http://www.nelonen.fi/uutiset/arkisto_uutinen.asp?d=1101980679269.

Sateisinta on Serra da Estrelan vuoristossa, jossa vuotuinen sademäärä on toisinaan yli 2 500 mm. Vuotuinen sademäärä vaihtelee suuresti alueittain, mutta keskimäärin se on manner-Portugalissa noin 920 mm. Madeiran ja Azorien ilmasto on niiden maantieteellisen sijaintinsa vuoksi kosteampi kuin muualla Portugalissa. Lunta esiintyy joskus Pohjois-Portugalin vuoristoisilla alueilla.

Kasvillisuus ja eläimistö

Luonnonvaraisina Portugalissa tavataan noin 2 800 kasvilajia. Laajalle levinneitä kasveja ovat esimerkiksi männyt, kastanjapuu ja eukalyptus. Portugalin ainoa kansallispuisto on vuonna 1971 perustettu Peneda-Gerêsin kansallispuisto maan luoteisosassa. Siellä on runsaasti tammi- ja sekametsää, lehtoja, suota ja erilaisia pensaikkoja. Maassa on myös kaksitoista luonnonpuistoa (Parque Natural), yhdeksän luonnonsuojelualuetta (Reserva Natural), viisi luonnonmuistomerkkiä (Monumento Natural) ja seitsemän suojattua maisemaa (Paisagem Protegida).

Portugalissa aiemmin varsin yleinen espanjanilves on nykyään maassa miltei hävinnyt. Villisiat ovat tyypillisiä Alentejossa ja Trás-os-Montesissa. Suuri osa Portugalista on metsän peitossa.

Talous

Portugalin bruttokansantuote henkilöä kohden on kaksi kolmasosaa neljän suurimman EU-maan luvuista. Vuonna 2005 bruttokansantuote henkeä kohden oli 19 949 Yhdysvaltain dollaria. Maa pääsi Euroopan talous- ja rahaliittoon vuonna 1998 ja otti euron käyttöön ensimmäisten valtioiden joukossa vuonna 2002. Sitä ennen oltiin käytetty escudoa, joka jakautui sataan centavoon. Talouskasvu on ollut viimeisen kymmenen vuotta keskimäärin nopeampaa kuin muualla EU:ssa, mutta vuodesta 2001 lähtien se hidastui. Vuonna 2005 kasvun odotetaan jäävän yhteen prosenttiin ja seuraavina vuosina 1,5 %. Tästä huolimatta Portugali on yhä läntisen Euroopan köyhimpiä valtioita. Alueelliset erot ovat merkittäviä: esimerkiksi Alentejon alue Etelä-Portugalissa on huomattavasti köyhempi ja vähemmän teollistunut kuin maan suuret kaupungit, joiden elintaso on lähellä eurooppalaista tasoa. Harmaa talous on jopa 10–20 % virallisesta bruttokansantuotteesta.

Portogallo 200 escudos.JPG Portugali vapautti 1980-luvulla vallankumouksen jälkeen talouttaan ja yksityisti valtionyhtiöitä. Kasvua hidastavat etenkin heikko koulutusjärjestelmä ja maataloutta vaivaava kuivuus. Inflaatio vuonna 2004 oli keskimäärin 2,4 %.

Kaivokset ja teollisuus työllistävät kolmanneksen (31,8 %, 2003) väestöstä ja tuovat 29,1 % (2004) bruttokansatuotteesta. Työvoima on halpaa muihin Euroopan maihin verrattuna, mutta halpatuotanto, muun muassa perinteinen tekstiiliteollisuus, on silti siirtynyt vielä halvemman työvoiman maihin muun muassa Aasiaan. Maatalous työllistää kuudenneksen väestöstä, mutta sen tuottavuus on heikkoa. Tärkeimmät maatalouden vientituotteet ovat viinit ja kalajalosteet. Portugali on merkittävä korkin tuottaja. Myös kahdeksan prosenttia väestöstä työllistävällä matkailulla on tärkeä rooli maan taloudessa. Bruttokansantuotteesta turismin osuus on suunnilleen seitsemän prosenttia Finpro, Portugalin maaraportti, Toukokuu 2006. Portugali oli vuonna 2004 13 miljoonalla ulkomaalaisella turistillaan maailman neljänneksitoista suosituin turistimaa. Turistien suosimia kohteita ovat esimerkiksi Algarve Etelä-Portugalissa ja Madeira.

Työttömyysaste vuosina 2000-2001 oli 4,1 %, ja vuonna 2004 työttömiä oli 6,7 %. Vuonna 2003 Yhdistyneet kansakunnat antoivat Inhimillisen kehityksen indeksissä Portugalin inhimillisen kehityksen arvoksi 0,904, jonka se määrittelee korkeaksi.

Valtiotalouden alijäämä oli 2005 6,2 %, mikä on paljon yli EU:n asettaman kolmen prosentin rajan. Portugalin tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Espanja ja Ranska. Viennistä vajaa 80 % kohdistuu muualle Euroopan unioniin ja tuonnista 76,6 % tulee muualta Euroopan unionista. Vuonna 2004 tärkeimpiä vientituotteita olivat kuljetusvälineet, erilaiset koneet ja vaatteet, kuten kengät. Merkittävimpiä tuontituotteita samana vuonna olivat kuljetusvälineet, erilaiset koneet, maataloustuotteet ja kemialliset aineet.

Merkittävimmät luonnonvarat

MarbleUSGOV.jpg

Merkittävimmät vientituotteet

koneet
tekstiilit

Väestöjakauma

Portugalin väkiluku on 10 605 870 (tammikuu 2006). 51,7 % asukkaista on nais- ja 48,3 % miespuolisia.

4,2 % portugalilaisista on laillisia maahanmuuttajia (2003). Portugali on saanut asukkaita paitsi Afrikan entisistä siirtokunnista (alle 100 000), myös Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Saksasta ja Ranskasta. Eurooppalaisia maahanmuuttajia kiehtoo alhaisempi kustannustaso, ilmasto ja kulttuuri. Paremman elämän toivossa maahan on muuttanut myös monia ihmisiä Itä-Euroopasta, Ukrainasta, Moldovasta, Romaniasta ja Venäjältä. Portugali oli itse pitkään maastamuuton lähtömaa, mutta on nyt muuttunut houkuttelevaksi kohteeksi maahanmuutolle. Vuosien 1960 ja 1970 välillä yli miljoona portugalilaista muutti maasta. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat ukrainalaiset (15 %), brasilialaiset (14,8 %), kapverdeläiset (14,4 %) ja angolalaiset (7,9 %). Viisi miljoonaa portugalilaista asuu ulkomailla.

Portugalilaisista lukutaitoisia on 93,3 %. Lukutaitoisuus on miehillä hieman korkeampi kuin naisilla: miehistä 95,5 % ovat lukutaitoisia, kun taas naisilla vastaava luku on 91,3 %. Lukutaidottomat ovat enimmäkseen vanhempaa väestöä. Lukutaitoisuus on kuitenkin ollut kasvussa. 1990-luvun alun arvioiden mukaan maan väestöstä 14-20 % oli lukutaidotonta http://www.mongabay.com/reference/country_studies/portugal/SOCIETY.html.

Lapsikuolleisuus on 4,98 tuhatta kohden. Väestöstä HIV-positiivisia on 0,4 %, ja virusta kantaa Portugalissa noin 22 000 ihmistä. Elinajanodote on miehillä 74,43 ja naisilla 81,2. Väestönkasvua on 0,41 % http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/po.html.

Vielä 1990-luvun alkuvuosina kaksi kolmasosaa portugalilaisista asui maaseudulla http://www.mongabay.com/reference/country_studies/portugal/SOCIETY.html. Portugalin väkirikkaimmat asutuskeskukset ovat:

Sija	Kunta	Asukkaita	Maa-ala (km²)	Asukastiheys (/km²)
1	Lissabon	564 657	84,8	6 658
2	Sintra	409 482	319,2	1 283
3	Vila Nova de Gaia	288 749	170,8	1 690
4	Porto	238 954	41,3	5 785
5	Loures	199 231	169,3	1 177
6	Cascais	181 444	97,4	1 863
7	Amadora	176 239	23,8	7 405
8	Braga	170 858	183,2	933
9	Oeiras	168 475	45,7	3 687
10	Matosinhos	168 451	62,2	2 708
11	Almada	164 844	70,0	2 355
12	Seixal	164 715	95,5	1 725
13	Gondomar	164 096	133,26	1,231
14	Guimarães	161 876	241,3	671
15	Coimbra	148 474	319,0	465
16	Odivelas	143 995	26,4	5 454
17	Santa Maria da Feira	142 295	215,1	661
18	Vila Franca de Xira	133 224	317,7	419
19	Vila Nova de Famalicão	131 690	201,7	653
20	Barcelos	123 831	378,9	327
21	Setúbal	120 117	171,9	699
22	Maia	120 111	83,70	1 435
23	Leiria	119 870	564,7	212

Kieli

Portugalin puhutuin kieli on romaanisiin kieliin kuuluva portugali. Ainoastaan Miranda do Dourossa puhutaan mirandeesia (Lhéngua Mirandesa), jolla on noin 5 000 puhujaa ja alueellisesti tunnustettu asema vuodesta 1999 lähtien. Virallisen kielen asemassa on portugali, jonka lisäksi peruskoulutuksessa opetetaan englantia ja ranskaa.

Ethnologue listaa seitsemän Portugalissa puhuttavaa kieltä: asturia, caló, galego, mirandeesi, portugali, portugalilainen viittomakieli ja vlaxinromani.

Uskonto

Se de Lisboa Frente.JPG Suurin uskonto on katolinen kristinusko, jota tunnustaa 94 % portugalilaisista. Protestantteja ja muita kristittyjä on noin 300 000, muslimeja 50 000, hinduja 10 000 ja juutalaisia 1000. Hinduista suurin osa on lähtöisin aiemmin Portugalille kuuluneesta Goasta. Portugalin vajaasta 10 000 buddhalaisesta enemmistö on Macaosta. 1500-luvulla juutalaiset muodostivat vielä 10 % maan kokonaisväestöstä, mutta heidät ajettiin muualle tai käännettiin katolilaisuuteen.

Paavit Johannes XXI ja Pyhä Damasus I olivat portugalilaissyntyisiä. Merkittävä uskonnollinen nähtävyys maassa on esimerkiksi Lissabonin katedraali ("Santa Maria Maior de Lisboa" tai "Sé de Lisboa"), jonka rakennus aloitettiin vuonna 1147 ja joka on siten Lissabonin vanhin kirkko.

Liikenne

Aeroporto de Lisboa (1).jpg Portugalissa toimii kaksi metroa: Lissabonin metro (avattu 1959) ja Porton metro (avattu 2002). Maassa on 66 lentokenttää, joista suurin on Portelan lentokenttä (IATA: LIS, ICAO: LPPT) Lissabonissa. Se palveli vuonna 2002 lähes kymmentä miljoonaa matkaajaa ja on Portugalin kansallisen lentoyhtiön, TAP Portugalin kotikenttä. Lentokentistä 42:lla on päällystetty kiitorata.

Metro_Lisbon.JPG Maassa on yhteensä 2 850 kilometriä (sähköistettyä 764 kilometriä) rautatietä. Portugalista on rautatieyhteydet Espanjaan. Valtatietä maassa on 68 732 kilometriä (1999). Siitä päällystettyä on 59 110 kilometriä ja päällystämätöntä 9 622.

Lissabonin läheisyydessä sijaitseva Tejojoen ylittävä Vasco da Gama -silta on Euroopan pisin (yli 17 kilometriä).

Portugalin kauppalaivastoon kuuluu 151 alusta.

Kulttuuri

Portugalilainen kulttuuri juontaa juurensa Antiikin Rooman kulttuuriin, mutta siihen ovat jättäneet jälkensä myös monet nykyisen Portugalin alueella asuneet kansat.

Euroopan kulttuuripääkaupunki on ollut kaksi kertaa Portugalissa: vuonna 1994 se oli Lissabon ja vuonna 2001 Porto. Portugali on myös Slovenian ohella vuoden 2012 kulttuuripääkaupunkimaa.

Kirjallisuus ja runous

Runous oli pitkään Portugalissa yleisempää kuin proosa. Portugalin kansalliseepoksena pidetään Luís de Camõesin 1500-luvulla kirjoittamaa teosta Os Lusíadas ("Lusiadit").

1200-luvun lopulla João Lobeiran uskotaan kirjoittaneen Amadís de Gaulan tarinan proosaksi. Proosallinen kirjallisuus alkoi kuitenkin yleistyä vasta renessanssin ajalla. Yleinen kirjallisuuden muoto silloin olivat lyhyet kronikat. Renessanssin ajan tunnetuimpia kirjailijoita olivat muiden muassa Gil Vicente ja kronikoitsija Fernão Lopes. Renessanssin ajalla vaikutteita tuli varsinkin italialaisilta runoilijoilta, kuten Francesco Petrarcalta.

Romantiikan aikakaudella tunnetuimpiin kirjailijoihin kuului romaanikirjailija José Maria Eça de Queiroz. Tunnetuimpia moderneja runoilijoita on esimerkiksi Fernando Pessoa. Vuonna 1998 portugalilainen José Saramago sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Musiikki

Fado3 - la cuoca.jpg Yleisin portugalilaisen kansanmusiikin tyylilaji on fado, josta on kehittynyt kaksi päätyylisuuntausta: Lissabonin ja Coimbran fado. Fado kehittyi 1800-luvulla. Laulajatar Amália Rodrigues (1920–1999) oli varhaisimpia fado-laulajia, joilla oli kansainvälinen ura. Myös fado-kitaristi Carlos Paredes saavutti suosiota. 1900-luvun loppupuolella fadoa ovat nostaneet uudelleen suosioon muiden muassa Mariza, Cristina Branco ja Madredeus.

Fado-debora-rodrigues.jpg]] Portugalilainen pop-musiikkiteollisuus alkoi kehittyä 1970-luvulla. Merkittävimpiin yhtyeisiin lukeutuu Xutos & Pontapés, joka sai vuonna 2004 presidentti Jorge Sampaiolta valtion kunniamerkin 25-vuotisen uransa ansiosta. Muita yhtyeitä ovat muiden muassa Clã, Mão Morta, Blind Zero, Danças Ocultas, The Gift, Quinta do Bill ja Da Weasel. Myös muutamat portugalilaiset heavy metal -yhtyeet, kuten Moonspell, ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota.

MTV Europe Music Awardsin palkinnon ovat saaneet portugalilaiset Blind Zero, Da Weasel ja The Gift. Vuoden 2005 MTV Europe Music Awards pidettiin Lissabonissa. Maa on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1964 lähtien, mutta ei ole voittanut kertaakaan. Portugalin kaikkein aikojen korkeimman sijoituksen saavutti vuonna 1996 Lúcia Moniz kappaleella "O meu coração não tem cor". Muita tunnettuja edustajia Euroviisuissa ovat olleet muiden muassa Carlos Mendes, Adelaide Ferreira, Dulce Pontes, Sara Tavares, Lúcia Moniz, Rita Guerra ja Nonstop. Lissabonissa on pidetty vuosina 2004 ja 2006 brasilialaisen Rock in Rio -musiikkifestivaalin innoittamat Rock in Rio Lisboa -festivaalit, ja kolmas aiotaan pitää 2008.

Quinta do Bill 10.JPG -yhtye Quinta do Bill]]

Taidemusiikin säveltäjistä tunnetuimpia ovat Manuel Cardoso, Pedro de Escobar, Juhana IV ja Duarte Lobo. Eräs tuotteliaimmista sinfonikoista oli Joly Braga Santos, joka sävelsi elämänsä aikana kuusi sinfoniaa. Hänen neljäs sinfoniansa Irlannin kansallisen sinfoniaorkesterin levyttämänä voitti vuonna 2004 Cannes Classical Awardin. Taidemusiikin esittäjiä ovat muiden muassa pianisti Maria João Pires, viulisti Carlos Damas sekä sellisti Guilhermina Suggia. Tunnettuja orkestereja ja kuoroja ovat Porton kansallinen orkesteri (Orquestra Nacional do Porto), Orquestra Metropolitana de Lisboa (OML), Gulbenkian-orkesteri (Orquestra Gulbenkian) ja Lissabonin yliopiston kuoro (Coro da Universidade de Lisboa). Lissabonin kansallinen konservatorio (Conservatório Nacional) on toiminut vuodesta 1835 lähtien ja sitä on johtanut muiden muassa João Domingos Bomtempo.

Portugalin kansallislaulu on A Portuguesa, jonka musiikin sävelsi Alfredo Keil.

Arkkitehtuuri

Torre dos Clérigos, Porto (2005).jpgssa]]

Esimerkkejä muinaisesta arkkitehtuurista on muun muassa Citânia de Briteiros -linnake Guimarãesissa. Talot olivat pyöreitä ja rakennettiin usein graniitista. Tärkeiden rakennusten ympärille rakennettiin suojamuurit.

Roomalaisten saavuttua alueelle 200-luvulla eaa arkkitehtuuri alkoi kehittyä merkittävästi ja siihen tuli vaikutteita muiden Välimeren maiden kulttuureista. Roomalaiset rakensivat Portugaliin akvedukteja, siltoja, teitä, teattereita, temppeleitä, areenoja ja muita julkisia rakennelmia. Portugalissa on myös roomalaisten rakentamia Centum Cellas -raunioita, joiden tarkoituksesta ei ole täyttä varmuutta. Maurit rakensivat Portugaliin linnoja, temppeleitä ja kalkittuja taloja. 1500-luvun ensimmäisten vuosikymmenten johtavaa portugalilaista arkkitehtuurin tyyliä kutsutaan kuningas Manuel I:n mukaan manueliiniseksi tyyliksi (estilo manuelino). Siinä oli perinteisten elementtien lisäksi vaikutteita niiden maiden kulttuureista, joita löytöretkeilijät, kuten Vasco da Gama ja Pedro Álvares Cabral siihen aikaan tutkivat. Säilyneitä manueliinista tyyliä edustavia rakennuksia ovat muiden muassa Mosteiro dos Jerónimos Lissabonin Belémissä ja Kristuksen luostari Tomarissa.

Vuonna 1755 tapahtunut Lissabonin maanjäristys ja sitä seuranneet hyökyaallot ja tulipalot tuhosivat monia arkkitehtuurisesti tärkeitä rakennuksia. Portugalin Josef I:n ja hänen pääministerinsä Sebastião de Melon palkkaamat arkkitehdit ja insinöörit rakensivat niitä osittain uudelleen.

Nykyajan portugalilaisia arkkitehtejä ovat muiden muassa Álvaro Siza Vieira, Eduardo Souto de Moura ja Fernando Távora. Vieira voitti vuonna 1992 ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana portugalilaisena Pritzker-palkinnon.

Kuvataide

Vielä reconquistan aikaan portugalilainen kuvataide rajoittui lähinnä maalauksiin kirkoissa, luostareissa ja palatseissa. Kuvataide alkoi kehittyä 1400-luvulla. Silloin Portugalin taiteeseen alkoi tulla italialaisia vaikutteita, jotka lopulta syrjäyttivät goottilaisen taiteen. Jotkin kuninkaat, kuten Juhana I ottivat itselleen myös hovimaalareita. Eräs renessanssin ajan tunnettu taidemaalari oli Nuno Gonçalves, jonka tiedetään vaikuttaneen ainakin 1400-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Myöhemmin renessanssin aikana Portugalin kuvataiteeseen tuli muun muassa flaamilaisia vaikutteita.

1800-luvun tunnetuimpia taidemaalareita ovat Columbano Bordalo Pinheiro, Henrique Pousão ja Silva Porto. 1900-luvun alun modernistista taidetta edustivat muiden muassa Amadeo de Souza Cardoso ja Almada Negreiros. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina portugalilainen taidemaalari Maria Helena Vieira da Silva vaikutti Pariisissa saaden myös kansainvälistä tunnustusta. Nykyajan taidemaalareita on muiden muassa Paula Rego.

Elokuva

Portugalilainen elokuvateollisuus kehittyi Portossa 1800-luvun lopulla. Tunnettuja elokuvafestivaaleja ovat Fantasporto Portossa, IndieLisboa Lissabonissa sekä Caminhos do Cinema Português Coimbrassa.

Tunnettuja elokuvaohjaajia ovat muiden muassa Manoel de Oliveira ja João César Monteiro ja näyttelijöitä Maria de Medeiros, Lúcia Moniz ja Joaquim de Almeida.

Portugalilaista elokuvataidetta pyrkii kehittämään ja vaalimaan maan hallituksen vuonna 1975 perustama ICAM-järjestö (Instituto de Cinema, Audiovisual de Multimédia, "Elokuvan, audiovisuaalisten välineiden ja multimedian laitos").

Ruokakulttuuri

Tyypilliset portugalilaiset ruoat vaihtelevat alueittain. Kala, kuten sardiini, on yleistä: väitetään, että portugalilaiset osaavat valmistaa turskaa (bacalhau) 1001 eri tavalla. Arabien ja maurien ruokakulttuureista on jäänyt joitakin vaikutteita myös portugalilaiseen ruokaan, varsinkin maan eteläosissa. Piri-piriä ja valkosipulia käytetään laajalti. Tavallisimpia vihanneksia ovat tomaatit, kaali ja sipuli.

Juusto ei kuulu tyypillisiin portugalilaisiin ruokalajeihin, vaan sitä syödään usein ennen ateriaa tai sen jälkeen. Portugalilaisia juustoja ovat esimerkiksi Castelo Branco ja Saloio.

Portugali tunnetaan ulkomailla port- ja madeiraviineistään. Maassa tuotetaan myös roséviini Mateus. Suomessa vähemmän tunnettu viinityyppi on Portugalin pohjoisosassa valmistettava vihreä viini (vinho verde). Portugalissa olutta ja viiniä saavat lain mukaan nauttia kuusitoista vuotta täyttäneet. Muita alkoholijuomia ei saa luovuttaa alle 18-vuotiaille lainkaan http://www.eurocare.org/profiles/portugal/meeting1103.html.

Maailmanperintökohteet

Portugalissa sijaitsee joitakin UNESCO:n maailmanperintökohteita. Sulkeissa on ilmoitettu vuosi, jolloin kohde kelpuutettiin maailmanperintöluetteloon.

Alto Douron viinialue (2001)
Angra do Heroísmon keskiosa (1983)
Kristuksen nunnaluostari, Tomar (1983)
Sintran kulttuurimaisema (1995)
Évoran historiallinen keskusta (1986)
Guimarãesin historiallinen keskusta (2001)
Porton historiallinen keskusta (1996)
Pico-saaren viinitarhakulttuurimaisema (2004)
Alcobaçan munkkiluostari (1989)
Batalhan munkkiluostari (1983)
Hieronymiteksen luostari ja Belémin torni, Lissabon (1983)
Côan laakson esihistorialliset kivitaidekohteet (1998)
Madeiran alkuperäiset laakeripuumetsät (1999)

http://whc.unesco.org/en/statesparties/pt

Tiedotusvälineet

Revista_inform%C3%A1tica.jpg -tietokonelehti]] Portugalin laajalevikkisin sanomalehti on Jornal de Notícias, jonka levikki vuonna 2000 oli 101 448 http://www.ejc.nl/jr/emland/portugal.html. Sitä seuraa Correio da Manhã, jonka levikki samana vuonna oli 89 021. Muita sanomalehtiä ovat muiden muassa O Primeiro de Janeiro, Público, Avante!, Diário do Alentejo, Diário do Algarve, Correio da Manhã, O Independente, Açoriano Oriental sekä Comércio do Porto, jonka julkaisu lopetettiin 2005.

Portugalin Internet-verkkotunnus on .pt. Vuoden 2004 alussa 41 prosentissa portugalilaisista kodeista oli tietokone. 26 prosentilla asukkaista oli kotonaan Internet-yhteys. Kymmenellä prosentilla talouksista on laajakaistaliittymä. Internetin käyttäjien määrä on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa.

Portugalin tärkein puhelinoperaattori on Portugal Telecom (PT), joka vuoteen 1994 oli maassa myös ainoa puhelinoperaattori. Muita operaattoreita ovat Telcel ja Optimus. Matkapuhelintiheys on Portugalissa yksi maailman suurimpia. ja lankapuhelinliittymät ovat matkapuhelinliittymiä harvinaisempia Finpro, Portugalin maaraportti, Toukokuu 2006.

Portugalin kansallinen televisio- ja radiopalvelujen tarjoaja on 1955 perustettu Rádio e Televisão de Portugal (Portugalin radio ja televisio).

Koulutus

Karinecyril coimbra universite 3.jpg|left]] Portugalissa perusopetus on ilmaista ja pakollista. Peruskoulu (ensico básico) on yhdeksänvuotinen ja alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Se jakautuu kolmeen vaiheeseen, jotka kestävät neljä, kaksi ja kolme vuotta. Tekeillä olevan suunnitelman mukaan oppivelvollisuus tulee kestämään siihen vuoteen saakka, jolloin nuori täyttää 18 vuotta. Esikoulu on mahdollinen, mutta vapaaehtoinen 3-5-vuotiaille.

Portugalin ensimmäinen yliopisto oli Coimbran yliopisto, joka perustettiin 1. maaliskuuta 1290. Vuonna 1559 perustettiin Évoran ja vuonna 1911 Lissabonin yliopisto. Opiskelijamäärältään suurin yliopisto on Porton yliopisto http://www.eair.nl/porto/. Vanhin yksityinen yliopisto on Portugalin katolilainen yliopisto. 1970-1980-luvuilla Portugaliin avattiin useita uusia yliopistoja, kuten Aveiron yliopisto, Minhon yliopisto, Lissabonin polytekninen opisto, Porton polytekninen opisto, Azorien yliopisto, Algarven yliopisto ja Madeiran yliopisto. Shanghain Jiao Tong -yliopiston vuosittain tekemässä arviossa Lissabonin yliopisto oli vuonna 2005 Portugalin ainoa yliopisto, joka mahtui maailman viidensadan parhaan yliopiston joukkoon http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005_401-500.htm. Se sijoittui 472. sijalle.

Vuoden 2000 PISA-tutkimuksessa, jossa testattiin 28 OECD-maan ja neljän muun maan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista, Portugali sijoittui kaikissa OECD-maiden keskiarvoa matalammalle. Matematiikassa portugalilaiset nuoret olivat 27:llä, lukutaidossa 26:llä ja luonnontieteissä 28:llä sijalla http://www.siteselection.com/ssinsider/snapshot/sf011210.htm.

Urheilu

Antigo Estádio José Alvalade.jpg.]] Portugalin suosituin urheilulaji on jalkapallo. Tunnetuimpia portugalilaisia jalkapalloilijoita ovat Eusébio, Cristiano Ronaldo, Luís Figo, Rui Costa, Deco ja Pauleta. Portugalilaisista seuroista menestyneimpiä ovat SL Benfica, FC Porto ja Sporting CP. Portugali järjesti jalkapallon EM-kilpailut 2004, jotka olivat maalle suuri ponnistus mutta myös kansallisen ylpeyden aihe - varsinkin kun kotijoukkue ylsi loppuotteluun asti.

Malta do Ateneu 1.jpg Perinteinen portugalilainen kamppailulaji on kepeillä pelattava jogo do pau, joka kehittyi maan pohjoisilla alueilla. Laji on nyttemmin menettänyt suosiotaan, mutta sitä edistävät yhä Portugalilainen jogo de pau -liitto (Federação Portuguesa de Jogo do Pau) ja Portugalin kansallinen jogo de pau -liitto (Federação Nacional do Jogo do Pau Português).

Estorilin rata isännöi Formula 1-ajoja vuosina 1984-1996, ja se on edelleenkin merkittävä kansainvälinen kilparata muissa luokissa. Muita harrastettuja lajeja ovat koripallo, futsal, käsipallo, lentopallo, rullaluistinhockey, yleisurheilu ja pyöräily. Portugalissa järjestetään myös useita ammattilaisgolfturnauksia.

Kesäolympialaisiin maa on osallistunut vuodesta 1912 lähtien, talviolympialaisiinkin kuudesti (1952, -88, -92, -94, -98 ja 2006).

Juhlapäivät

Jokaisella kunnalla on omat juhlapäivänsä. Antonius Padovalaisen, Johannes Kastajan ja Pyhän Pietarin kunniaksi vietettävät kesäkuun juhlat ovat suosittuja. Antonius Padovalaisen juhla vietetään 13. kesäkuuta lähinnä Lissabonissa, Johannes Kastajan 24. kesäkuuta erityisesti Portossa ja Bragassa sekä Pyhän Pietarin 28.-29. kesäkuuta etenkin Póvoa de Varzimissa ja Barcelosissa.

Kansalliset juhlapäivät ovat:

Päivämäärä	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä	Ano Novo
tiistai, päivämäärä vaihtelee	Laskiainen	Carnaval
perjantai, päivämäärä vaihtelee	Pitkäperjantai	Sexta-Feira Santa
sunnuntai, päivämäärä vaihtelee	Pääsiäinen	Páscoa
25. huhtikuuta	-	Dia da Liberdade	Neilikkavallankumouksen (1974) kunniaksi vietettävä juhla.
1. toukokuuta	Vappu	Dia do Trabalhador
torstai, päivämäärä vaihtelee	Corpus Christi	Corpo de Deus
10. kesäkuuta	Portugali-päivä	Dia de Portugal	Päivämäärä johdettu Luís de Camõesin kuolinpäivästä.
15. elokuuta	Neitsyt Marian taivaaseenastuminen	Assunção
5. lokakuuta		Implantação da República	Vietetään Portugalin ensimmäisen tasavallan perustamisen (1910) kunniaksi
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä	Todos os Santos
1. joulukuuta	-	Restauração da Independência	Vietetään sen kunniaksi, kun Portugali vuonna 1640 itsenäistyi Espanjan vallan alta.
8. joulukuuta		Imaculada Conceição
25. joulukuuta	Joulupäivä	Natal

Lähteet

Aiheesta muualla