Pori

Related Topics:
Porirua :: Porifera :: Pori :: Porizkova,_Paulina

Pori () on Suomen 10. suurin kaupunki yli 76 000 asukkaallaan maan länsirannikolla, Selkämeren rannalla ja Kokemäenjoen suulla. Se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja on osa Satakunnan maakuntaa, jonka maakuntakeskus Pori on. Suomen suurimpien kaupunkien joukossa se on myös yksi vanhimpia.

Porilla on erinomaiset liikenneyhteydet. Kaupungissa sijaitsee lentoasema, rautatieasema sekä kolme suurehkoa satamaa; Mäntyluodon, Tahkoluodon ja Reposaaren satamat. Myös maantieyhteydet ovat kattavat.

Pori tunnetaan erityisesti Yyterin hiekkarannasta, kansainvälisestä musiikkifestivaalista, Pori Jazzista sekä Porin Teatterista. Teatteritoiminta Porissa on ollut vahvaa jo kauan, mistä näyttönä on Porissa toiminut Suomen ensimmäinen suomenkielinen teatteri. Porin kaupungissa sijaitsee myös Suomessa äärettömän harvinainen venetsialaistyylinen palatsi, Junneliuksen palatsi, joka toimii nyt Porin kaupungintalona.

Porin kaupunki on historiansa aikana palanut yhdeksän kertaa. Suomessa vain Oulu on palanut useammin.

Historia

Alullepanijana joensuisto

Joella on keskeinen rooli Porin kaupungin synnyssä. Purjehtiminen Kokemäenjoella oli vaikeutunut 1300-luvulta lähtien, ja Kokemäen kauppalan merkitys väheni vähenemistään, kun laivat eivät enää päässeet jokea ylös. 1500-luvulla tilanne kävi jo niin tukalaksi, että Juhana Herttua halusi perustaa uuden, merta lähempänä sijaitsevan satama- ja kauppakaupungin. Ajatus sekä sijainti olivat hyviä, mutta ihmiset puuttuivat. Rauman ja Ulvilan porvarit oli nimittäin määrätty muuttamaan Helsinkiin, joka oli juuri perustettu.

Porvaristo ei kuitenkaan viihtynyt Helsingissä ja useiden anomuksien jälkeen he saivat luvan lähteä takaisin entisille asuinseuduilleen, paitsi ulvilalaiset, joita odotti kotona uusi muuttokäsky. Heidät määrättiin muuttamaan vasta perustettuun Porin kaupunkiin. Juhana Herttua antoi 8. maaliskuuta 1558 Porin perustamiskirjeen, joka kuului näin: "Koska olemme nähneet hyväksi, että meren puolelle olisi rakennettava vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilassa löydä mitään linnoitettavaksi soveltuvaa paikkaa, olemme valinneet toisen paikan Porin luota." Noihin aikoihin Porissa asusti n. 300 vastentahtoista asukasta. He kuitenkin alkoivat nopeasti löytämään uuden asuinpaikkansa hyviä puolia, mm. edullisen sijainnin.

Johan_III.jpg

Vastaiskujen aikakausi

Porin kaupunki kasvoi ja rikastui, ja sinne rakennettiin kuninkaankartano. Vuoden 1563 lopulla tilanne kuitenkin äkisti muuttui, kun Juhana ja hänen veljensä kuningas Eerik XIV riitautuivat. Porin asukkaat joutuivat tilanteeseen, jossa heidän piti valita Eerikin ja Juhanan väliltä. He hylkäsivät Juhanan, alistuen niin Eerikin alamaiseksi. Eerik oli tyytyväinen, ja antoi porilaisille palkinnoksi vuonna 1564 kaupunki- ja vapaakauppaoikeudet. Kaupungin kehitys näytti erittäin hyvältä, kunnes sen oli tuhota tulipalo 1570-luvulla. Tulipalo tuhosi n. kolmanneksen kaupungista, mutta kaupunki palasi kuitenkin pian takaisin raiteilleen.

1600-luvun alkupuolella Pori oli kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Asukkaita oli vajaa tuhat, ja asukasluvun kasvulle ei näkynyt loppua. 1640-luvulla Porin seutua oltiin aikeissa erottaa omaksi läänikseen, mutta tuo aie ei kuitenkaan toteutunut. Se ei kuitenkaan ollut ainoa Porin kokema takaisku tuohon aikaan. Porin pedagogio lopetettiin 1630-luvulla, ja sen oppilaat pakkomuutettiin Turkuun. Pietari Brahe yritti helpottaa kaupungin koulutusvajetta perustamalla sinne triviaalikoulun, mutta tuo arvostettu oppilaitos tuhoutui täydellisesti vuonna 1688. Triviaalikoulu siirrettiin Raumalle ja tilalle avattiin paljon vaatimattomampi pedagogio. Tuon tapahtumasarjan seurauksena Pori ajautui alennustilaan. Pori oli vallattu Suuressa Pohjan sodassa venäläisten toimesta, jotka tuhosivat runsain mitoin kaupungin infrastuktuuria. Rauhan tultua kaupunki alkoi kuitenkin taas toipua, kun se vapautettiin veroista.

Tehdasteollisuuden esiinmarssi

Porin kirkko.jpg]] 1700-luvun puolessa välissä Porin väkiluku ylitti tuhannen asukkaan. Pori oli päässyt taas hyvän kehityksen makuun jonka vetureina toimivat muun muassa runsas ulkomaankauppa sekä Porin ja sen lähiseutujen maakauppa. Vientitavaroita olivat muun muassa vilja, karja, pellava ja puutavara. Porilla oli myös mahtava kauppalaivasto jonka laivat kävivät jopa Saksassa asti. Myös tehdasteollisuus nosti noihin aikoihin Porissa päätään ja tupakkatehtaan perustaminen aloittikin teollisen vallankumouksen jonka seurauksena kaupungista perustettiin myös värjäyslaitos ja flanellikutomo. Kaupungilla meni siis taas suhteellisen hyvin, kunnes tuli palasi taas kaupunkiin vuonna 1801. Tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan, jättäen noin 3000 asukasta kodittomiksi.

Jälleenrakennustyöt aloitettiin nopeasti. Pori oli edelleen taloudellisesti merkittävä kaupunki, laivaliikenne oli merkittävää johtuen sahatavaran ja tervan viennistä. Kauppalaivastosta kehittyi entistä mahtavampi ja 1840-luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset höyrylaivat. Mutta ei kestänyt kauaakaan, kun jo tuli palasi taas tuhoamaan kaupunkia 22. toukokuuta vuonna 1852. Tämä tulipalo tuhosi 3/4 Porin rakennuksista, ja köyhät kaupunkilaiset rakensivat tilapäisasuntoja palojätteistä. Kaiken omaisuutensa menettäneet muuttivat kuoppa-asuntoihin, joita he kaivoivat hiekkakankaalle. Kaupungin johtajat saivat tarpeekseen tulipaloista, ja päättivät karkottaa tulipalot Porista nyt lopullisesti. He suunnittelivat uuden keskustan suurine puistokatuineen.

Laivanvarustus ja kauppalaivasto hiipuivat 1800-luvun puolivaiheessa. Osa kaupungin vasta perustetuista tehtaista päätyivät konkurssiin, mutta Pori oli kuitenkin muuttunut teollisuuskaupungiksi. Saha-, metalli- ja tekstiiliteollisuus olivat suurimpia työllistäjiä. Vuonna 1900 perustettiin Porin puuvillatehdas. Teollinen toiminta synnytti Poriin äveriään yläluokan, jotka valtasivat nopeasti Etelärannan rantakorttelit ja niistä muodostuikin varakkaan väen asuinalue. Samalla kuitenkin syntyi entistä köyhempi työväenluokka. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu aiheutti kapinointia, ja 1900-luvulla alussa työväestö alkoikin vaatia parempaa kohtelua.

Suomen sotien jälkeen kaupungin väkiluku nousi nopeaa tahtia. 75 000 asukkaan raja ylitettiin vuonna 1970. Korkein piikki oli 1970-luvun puolivälissä, jolloin Porissa oli yli 80 000 asukasta. Sen jälkeen asukasluku kuitenkin lähti laskuun.

Kaupunkikuva

Church_registry_office_of_Pori.jpg Porin kaupunkikuva alkoi kehittyä nykyisen kaltaisekseen vuoden 1852, viimeisen suurpalon, jälkeen, jolloin kaupungista haluttiin tehdä avarempi ja jolloin lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz suunnitteli nykyisen asemakaavan keisari Nikolai I:n hyväksyessä sen.

Nykypäivän Porin kaupunkikuvassa sekoittuvat vanhat puutalot, historialliset kivirakennukset sekä modernit kerrostalokompleksit, jotka tosin ovat alkaneet vallata tilaa keskustan läheltä purkaen juuri puutaloja altaan, mikä on herättänyt kritiikkiä joissakin kaupunkilaisissa.

Merkittävä osa kaupunkikuvaa on kauppojen reunustama Porin pääkadun vuonna 1977 avattu Yrjönkadun kävelykatu, joka on Suomen ensimmäinen kävelykatu, sekä laajat puistokeskittymät. Myös vehreä Kirjurinluoto hiekkarantoineen lähellä keskustaa on tunnistettava osa Poria.

Porin arkkitehtuurillisesti näyttävimpiin osiin kuuluvavat Etelärannan kiviset uusrenesanssi -tyyliset rantakorttelit, sekä Pohjoispuisto, joka pitää sisällään mm. uusklassisen Porin raatihuoneen, jonka on suunnitellut Carl Ludvig Engel sekä August Krookin pääteoksen, Junneliuksen palatsin. Keskustan maamerkkinä toimii myös uusgoottilainen Keski-Porin kirkko.

Palvelut

Koulutus

Yliopistokoulutus

Kaupungista puuttuu varsinainen yliopisto, koska aikoinaan ajateltiin teollisuuden pitävän kaupungin pystyssä. Poliittisista syistä kaupungin johto ei ollut edes halunnutkaan Poriin yliopistoa "sotkemaan" olemassa olevia valtarakenteita. 1980-luvun teollisen rakennemuutoksen ja 1990-luvun talouslaman myötä tämä suhtautumistapa osoittautui lyhytnäköiseksi ja virheelliseksi. Raskaan teollisuuden hiipumisen jälkeen Porilta puuttui se "veturi", joka yliopiston muodossa oli kaikissa muissa suuremmissa kaupungissa.

Tilannetta yritettiin paikata hakeutumalla yhteistyöhön muiden yliopistojen kanssa. Tässä on jossain määrin onnistuttukin. Vaikka varsinaista "Porin yliopistoa" ei olekaan, kaupungissa on nykyisin laaja-alaista yliopistotason koulutusta.

Yliopistollinen toiminta käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta.

Tänä päivänä Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteellinen 1200 opiskelijan ja 180 asiantuntijan osaamiskeskittymä. Sitä johtaa Martti Sinisalmi. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Keskuksessa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa, yhteiskuntatieteitä, humanistisia tieteitä ja visuaalista kulttuuria.

Ammattikorkeakoulutus

Porissa sijaitsee vuonna 1997 vakinaisen toimintansa aloittanut Satakunnan ammattikorkeakoulun eli SAMKin keskus. Yhteensä ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 6400 opiskelijaa. SAMKilla on kolme toimialaa, joita kaikkia voi opiskella Porin kaupungissa:

Liiketalous, matkailu ja kulttuuri
Sosiaali- ja terveysala
Tekniikka ja merenkulku

Porissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkö, jossa voi suorittaa sosionomin ja sairaanhoitajan AMK-tutkinnot. Sosionomin tutkintoon voidaan liittää diakonin virkakelpoisuus, ja vastaavasti sairaanhoitajan tutkintoon diakonissan virkakelpoisuus.

Muu koulutus

Esiopetukseen Porissa osallistuu vuosittain yli 800 lasta, yli 90% koko ikäluokasta.

Peruskouluopetus on Porissa monipuolista: Kaupungissa toimii kristillinen-, ruotsinkielinen-, urheilupainotteinen- ja steiner-koulu sekä useita tavallisia peruskouluja. Yhteensä niitä on 28. Peruskouluissa opiskelijoita on yhteensä noin 7300.

Lukioita on seitsemän kappaletta, joiden joukkoon mahtuu muun muassa ilmaisupainotteinen, urheilupainotteinen, luonnontiedepainotteinen ja ruotsinkielinen lukio. Lukio-opiskelijoita on yhteensä noin 2500.

1. tammikuuta 2005 Porin Palveluopisto, Porin Tekniikkaopisto ja Porin Metsäopisto yhdistyivät Porin ammattiopistoksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoaa myös Palmgren-konservatorio, josta valmistutaan musiikkiteknologiksi ja muusikoksi. Ammatillista koulutusta opiskelevia on noin 3000.

Terveydenhuolto

Porissa toimii Satakunnan keskussairaala sekä Porin kaupunginsairaala, joka tarjoaa kirurgian, sisätautien, geriatrian, yleislääketieteen sekä pitkäaikaissairaanhoidon hoitopalveluja ja tutkimuksia. Porin terveyskeskus on puolestaan jaettu viiteen eri tulosyksikköön: Itä-Porin alue, Keski-Porin alue, Länsi-Porin alue, Pohjois-Porin alue sekä työterveydenhuolto. Terveyskeskus toimii väestövastuuperiaatteella. Kaupunginsairaalan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan pääterveysaseman lisäksi lääkärivastaanottotoimintaa on myös neljällä eri sivuterveysasemalla, jotka ovat Otavankadun, Koivulan, Pihlavan ja Ahlaisten sivuterveysasemat sekä vuonna 2005 valmistunut Porin yliopistokeskuksen yhteydessä toimiva Pohjois-Porin terveysasema.

Liikenne

Porin Mäntyluoto toimii uudemman valtatie 2:n päätepisteenä. Valtatie rakennettiin, kun valtaväyläksi Poriin tarkoitettu entinen valtatie 2, nykyinen maantie 120, ei ollutkaan rakennettavissa Poriin asti maaston monimuotoisuuden vuoksi. Pori toimii myös valtatie 23. sekä valtatie 11. alkupisteenä, ja kaupungin kautta kulkee valtatie 8. Paikallisliikenteen hoitaa pääasiassa Porin Linjat Oy. Sillä on matkustajia vuosittain noin 2,3 miljoonaa.

Porin rautatieasemalta on päivittäin suorat yhteydet Tampereelle. Junaliikenne hoidetaan pääasiassa VR:n taajamajunilla.

Porin satama on yksi Pohjoismaiden suurimpia sahatavarasatamia, Suomen johtavia konttisatamia sekä Pohjanlahden syvin satama (15,3 metriä). Se koostuu kolmesta eri osasta: Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Sataman viennistä vuonna 2004 suurin osa, 37%, koostui sahatavaran viennistä. Yli puolet, 51%, saman vuoden tuonnista koostui taas hiilen tuonnista. Yhteensä tavaraa vuonna 2004 satamassa virtasi 5 531 953 tonnia. Sataman alusten koot ovat: Cape-luokka, Panamax-luokka, Handy-luokka, Feeder-luokka ja sitä pienemmät. Porin sataman lisäksi Porissa sijaitsee myös Reposaaren satama.

Kevyen liikenteen väyliä Porissa on yli 200 kilometriä. Pori onkin oiva pyöräilykohde, sillä maanpinta on lähes kauttaaltaan hyvin tasaista. Suorat pyörätiet ovat muun muassa Yyteriin, jonne on matkaa kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä.

Porin lentoasemalta liikennöi Finncomm Airlines. Lentoasema palvelee runsaasti liikematkustajia, ja Pori Jazzien aikaan tilauslentoliikenne on vilkasta. Lentoasemalta on myös suoria lentoja ulkomaiden lomakohteisiin. Vuonna 2005 aseman matkustajamäärä oli noin 60 000. Suomen Ilmailuopisto sijaitsee Porissa, ja se on lentoaseman suurimpia käyttäjiä.

Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:

Helsinkiin 237 km
Tampereelle 114 km
Turkuun 139 km
Ouluun 501 km

Lahteen 240 km
Kuopioon 407 km
Jyväskylään 262 km
Lappeenrantaan 388 km

Rovaniemelle 708 km
Kotkaan 354 km
Vaasaan 193 km
Tornioon 632 km

Kaupunginvaltuusto

Pori town hall.jpg]]

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:

SDP 20 paikkaa (+1 vuoteen 2000 verrattuna)
Kokoomus 15 paikkaa (+1)
Vasemmistoliitto 12 paikkaa (-1)
Keskusta 6 paikkaa (-1)
Vihreät 3 paikkaa (+1)
Kristillisdemokraatit 2 paikkaa (-1)
Paremman Porin Puolesta -ryhmä 1 paikka (ei muutosta)

Porin kaupunginjohtaja on Aino-Maija Luukkonen ja apulaiskaupunginjohtajat Aulis Laaksonen ja Kari Hannus.

Elinkeinoelämä

Työpaikkojen lukumäärä 33 448 (2003), työttömyysaste 15,4% (2005).

Porin suurimmat työnantajat, työntekijämäärällä mitattuna: Porin kaupunki (6341), Satakunnan sairaalanhoitopiiri (1700), Outokumpu Oy (1423), Technip-Coflexip (1000), Kemira Pigments Oy (820), Metso Oyj (538), Satakunnan kirjateollisuus (436), Sampo Rosenlew Oy (323), Oy Hacklin Ltd (302), Rosenlew RKW Finland Oy (285), Satakunnan Osuuskauppa (254), Suomen Posti (220), Componenta Pori Oy (214).

Tunnettuja nykyisiä ja entisiä porilaisia

Pori, the river Kokemäenjoki and the central city..jpg

Akseli Gallen-Kallela, syntyjään Porista, Juseliuksen mausoleumin freskojen suunnittelija
Eino Grön, tangolaulaja
Kelpo Gröndahl, painin olympiavoittaja ja kansanedustaja
Kaarlo Kangasniemi, painonnoston olympiavoittaja
Jyri Kjäll, nyrkkeilyn olympiamitalisti
Leena Harkimo, kansanedustaja
Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija ja valmentaja
Timo Koivusalo, muusikko ja elokuvaohjaaja
Kari Levola, kirjailija, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja
Olli Lindholm, Yö-yhtyeen laulusolisti ja johtohahmo
Pertti Neumann, Dingon laulusolisti ja johtohahmo
Lasse Pihlajamaa, haitarimusiikko ja -kehittäjä
Eetu Salin, työväenliikkeen alkuaikojen vaikuttaja
Juha Seppälä, kirjailija
Leo-Pekka Tähti, paralympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti
Jorma Uotinen, tanssija
Tero Vaara, Mamba-yhtyeen johtohahmo
Eija Kantola, iskelmälaulaja
Maria Kuusiluoma, näyttelijä
Aurora Karamzin, sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja