Gourt Home::Gourt :: Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Pohjois-Karjalan vaalipiiri (ruots. Norra Karelens valkrets) on yksi Suomen eduskuntavaalien viidestätoista vaalipiiristä. Vaalipiiri kattaa Pohjois-Karjalan maakunnan kokonaisuudessaan. Sieltä valittiin vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 7 edustajaa (3,5% kaikista), mutta väestön vähenemisen seurauksena vuoden 2006 tilanteen mukaan sieltä valitaan enää 6 edustajaa Suomen eduskuntaan.
Vuonna 2006 Pohjois-Karjalan vaalipiiriin eli Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvat seuraavat 16 kuntaa: Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. Vaalipiirin väkiluku 30.4.2006 oli 165 884, joka oli 3,22 % koko maan väestöstä.
Nimi ja koko
Pohjois-Karjalan vaalipiiri on ollut käytössä nykyisellä nimellään vuoden 1999 eduskuntavaaleista saakka. Vuosien 1962–1995 vaaleissa oli käytössä Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiri (Norra Karelens läns valkrets), joka käsitti Pohjois-Karjalan läänin. Koska nykyinen maakunta on sama kuin entinen lääni, ei 1997 lääniuudistus aiheuttanut muutoksia.
Nykyistä vaalipiiriä edelsi vuosien 1907–1958 vaaleissa käytössä ollut Kuopion läänin itäinen vaalipiiri (Kuopio läns östra valkrets), joka käsitti ennen vuoden 1960 lääniuudistusta toimineen Kuopion läänin itäisen osan. Silloinen Kuopion läänin itäosa käsitti jotakuinkin nykyisen Pohjois-Karjalan, jolla nimellä aluetta usein kutsuttiinkin, kuitenkin niin, että Kuopion läänin itäiseen vaalipiiriin kuuluneista kunnista kolme, nimittäin Kaavi, sittemmin Juankoskeen liitetty Säyneinen, sekä Rautavaara eivät tulleet kuulumaan Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiriin.
On huomattava, että tavallisessa kielenkäytössä vaalipiirien virallisilla nimillä oli tapana lyhentyä, ja niinpä Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä puhuttiin pelkkänä Pohjois-Karjalan vaalipiirinä, samaten Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä vain Kuopion itäisenä vaalipiirinä.
Pohjois-Karjalan vaalipiirin suhteellinen osuus koko Suomen väestöstä on vuosisadan kuluessa pienentynyt, mikä on vähentänyt sieltä valittavien kansanedustajien määrää. Vähenemistä ei kuitenkaan juurikaan tapahtunut ensimmäisten 50 vuoden aikana, vaan vaalipiirin koko on pienentynyt vasta 1960-luvun vaihteesta lähtien, sattumoisin juuri lääniuudistuksen ajasta alkaen.
Suomen ensimmäisissä vuoden 1907 eduskuntavaaleissa Kuopion itäisestä vaalipiiristä valittiin 11 kansanedustajaa. 1917 vaaleissa valittavien määrä laski kymmeneen, jossa se sitten pysyikin pitkään. Toisen maailmansodan jälkeen, kun karjalaisten uudelleenasuttaminen oli päättynyt, laskettiin siirtoväki mukaan ja useimpien Suomelle jääneiden vaalipiirien paikkaluvut nousivat. Niinpä Kuopion itäisestäkin piiristä valittiin 1951 alkaen jälleen 11 edustajaa. 1958 valittuja oli edelleen 11, mutta viimeinen paikka alkoi olla vaakalaudalla muuttotappion takia.
Vuoden 1960 uudistuksessa vaalipiirien rajat piirrettiin uusien lääninrajojen mukaan, ja kolmen kunnan siirtyminen uuteen Kuopion läänin vaalipiiriin tiesi uudelle Pohjois-Karjalan vaalipiirille 15 000 asukkaan menetystä. Vuoden 1962 vaaleissa valittiinkin enää 10 edustajaa. 1960-luvun rakennemuutos ja poismuutto toivat suuren väestötappion: seuranneissa vaaleissa piiri menetti molemmissa yhden paikan, joten 1966 valittiin 9 ja 1970 enää 8 edustajaa. Sitten tahti sentään hidastui, mutta vielä yksi paikka meni vuosikymmenen lopussa, ja 1979 vaaleista alkaen Pohjois-Karjalasta on valittu vain 7 edustajaa. Vuosien 1979–1999 vaaleissa Pohjois-Karjala oli pienin vaalipiiri (yhden edustajan Ahvenanmaata lukuun ottamatta).
Nykyään väestörekisterikeskus seuraa vaalipiirien paikkamääriä kuukausittain. Koska Pohjois-Karjalan osuus koko maan väestöstä vähenee edelleen, menetti se seitsemännen paikkansa toukokuussa 2005. Niinpä on ilmeistä, että eduskuntavaaleissa 2007 piiristä valitaan kuusi edustajaa.
Historia
Poliittiselta historialtaan Pohjois-Karjala muistuttaa muita maaseutu-Suomen vaalipiirejä. Lähes kaikki eduskuntaan päässeet puolueet ovat olleet ehdolla myös täällä. Kuten muillakaan täysin suomenkielisillä alueilla, ei Ruotsalainen kansanpuolue ainoana suurista puolueista ole koskaan asettanut ehdokkaita Pohjois-Karjalassa. Suomen eduskuntalaitoksen syntyessä Kuopion itäinen vaalipiiri oli hyvin maaseutumainen, pienviljelyvaltainen alue, eikä ole yllättävää, että Suomen sosialidemokraattinen puolue sai enemmistön sen eduskuntapaikoista kaikissa alkuaikojen vaaleissa. Porvaripuolueet menestyivät heikommin, lukuun ottamatta Nuorsuomalaista puoluetta, joka oli täällä toiseksi suurin. Myös pieni Maalaisliitto alkoi saada ääniä.
Suomen itsenäistyttyä SDP jatkoi suurimpana puolueena, ja Maalaisliitto kasvoi toiseksi suureksi. Muut puolueet sekä oikealla että vasemmalla saivat vain vähän ääniä: puolueista oikeistolaisin, Kokoomus pärjäsi aina heikosti, ja toisaalta taas Kuopion itäinen vaalipiiri oli Mikkelin vaalipiirin ohella ainoa (lukuun ottamatta yhden edustajan Lappia), josta kommunistit eivät koko 1920-luvulla saaneet yhtään paikkaa. Tässä oli selvä ero Kuopion läntiseen vaalipiiriin, joka oli kommunistien vahvimpia tukialueita. Vastaavasti 1930-luvulla Kuopion itäinen oli koko Suomen ainoa vaalipiiri (jällen yhden edustajan Lappia lukuunottamatta), josta fasistinen IKL ei saanut kertaakaan yhtäkään eduskuntapaikkaa. Toisaalta vuosikymmenen alun lama-aikana pulaliikkeet herättivät alueella puolestaan enemmän myötäkaikua, ja vähäinen Pienviljelijäin puolue sai 1933 yhden paikan. Pienviljelijöiden edustaja oli vaalipiirin ainoa eduskuntaan valittu nainen koko sotienvälisenä aikana. Tosin varasijoilta nousi kesken vaalikauden eduskuntaan myös muutama muu naispuolinen edustaja.
Toisen maailmansodan jälkeen vanhat tutut SDP ja Maalaisliitto jatkoivat suurimpina puolueina, mutta nyt myös Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL alkoi saada paikkoja. SDP:n korkean kannatuksen ansiosta vasemmistopuolueet keräsivät kaikissa vuosien 1945–1958 vaaleissa enemmistön vaalipiirin äänistä, samoin vasemmisto sai niukan enemmistön vuonna 1966, mutta tällöin vasemmiston kokonaiskannatus piirissä ei enää ollut maan keskiarvoa korkeampi. 1970-luvulla puolestaan Suomen Maaseudun Puolue yllätti saadessaan Pohjois-Karjalasta maan parhaan tuloksen ja ollen vuonna 1970 jopa vaalipiirin suurin puolue. Vuosikymmenen ilmiöitä oli myös äänten suuri hajaantuminen eri puolueiden kesken, maan pienimmästä vaalipiiristä kun oli eduskunnassa yhtaikaa peräti viiden puolueen edustajia.
Naisia Pohjois-Karjalasta on valittu eduskuntaan vaihtelevasti, 1960-luvun loppuun mennessä ei koskaan yhtä enempää kerrallaan. 1970 jälkeen vaalipiirissä on äänestetty tasa-arvoisemmin, ja 1991 vaaleissa tehtiin eräänlainen ennätys, kun Pohjois-Karjalan seitsemästä edustajasta peräti viisi oli naisia. Viimeisimmissä vaaleissa naisia valittiin kaksi.
Tultaessa 1980-luvulle alkoi ensin SKDL ja sitten SMP heiketä. Kokoomuksenkin kannatus on vaalipiirissä paljon valtakunnallista pienempi. Vaalipiirin äänet ovat viime aikoina jakautuneet jälleen yhä selvemmin kahden suuren välille. SDP:lle Pohjois-Karjala on Kymen ohella kannatukseltaan paras vaalipiiri, ja Keskustankin kannatus on paljon koko maan keskiarvoa suurempi. Muillakin puolueilla on kuitenkin tähän asti ollut mahdollisuudet ainakin yhteen paikkaan, jollei muuten, niin vaaliliittojen kautta.
Puolueiden paikkamäärät vaalipiirissä
Taulukoissa mukana vain vaalipiiristä taulukon käsittelemällä aikavälillä paikkoja saaneet puolueet.
Autonomian aika
| puolueet | 1907 | 1908 | 1909 | 1910 | 1911 | 1913 | 1916 | 1917 |
| Suomal | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | – |
| Nuors | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 2 | 3 |
| Maalaisl | – | – | – | – | – | 1 | 1 | 2 |
| SDP | 6 | 6 | 7 | 7 | 7 | 6 | 7 | 5 |
| Yht. | 11 | 11 | 11 | 11 | 11 | 11 | 11 | 10 |
| (Naisia) | 1 | – | 1 | 1 | 1 | 1 | – | 1 |
Sotienvälinen aika
| puolueet | 1919 | 1922 | 1924 | 1927 | 1929 | 1930 | 1933 | 1936 | 1939 |
| Kok | – | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 |
| Edistysp | 1 | – | 1 | – | – | – | – | – | – |
| Maalaisl | 4 | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 3 | 4 | 4 |
| Pienvilj | – | – | 1 | – | – | ||||
| SDP | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 4 | 5 | 5 | 5 |
| Yht. | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 |
| (Naisia) | – | – | – | – | – | – | 1 | – | – |
Nykyaika
| puolueet | 1945 | 1948 | 1951 | 1954 | 1958 | 1962 | 1966 | 1970 | 1972 | 1975 | 1979 | 1983 | 1987 | 1991 | 1995 | 1999 | 2003 |
| Kok | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | – |
| Krist | – | – | 1 | – | – | – | 1 | – | – | – | |||||||
| Ed/KP/LKP | – | – | 1 | – | – | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||
| Ml/Kesk | 3 | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 |
| SMP | – | – | 2 | 2 | – | 1 | 1 | – | – | – | |||||||
| Vihr | – | – | – | – | 1 | ||||||||||||
| SDP | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 2 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 3 | 2 | 4 | 4 | 3 |
| SKDL/Vas | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | – | – | – | – | – | – |
| Yht. | 10 | 10 | 11 | 11 | 11 | 10 | 9 | 8 | 8 | 8 | 7 | 7 | 7 | 7 | 7 | 7 | 7 |
| (Naisia) | – | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | 1 | 3 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 |
Puolueiden ääniosuudet 1945–2003 vaaleissa
Ääniosuudet prosentteina vaalipiirissä kyseisissä eduskuntavaaleissa annetuista äänistä. Suurimman puolueen kannatusosuus korostettu.
| puolueet | 1945 | 1948 | 1951 | 1954 | 1958 | 1962 | 1966 | 1970 | 1972 | 1975 | 1979 | 1983 | 1987 | 1991 | 1995 | 1999 | 2003 |
| SDP | 37,2 | 35,4 | 35,0 | 33,4 | 32,8 | 22,0 | 31,2 | 22,3 | 25,1 | 28,4 | 28,3 | 31,9 | 31,0 | 30,0 | 39,4 | 36,8 | 34,9 |
| SKDL/Vasemmistoliitto | 15,4 | 15,9 | 17,8 | 17,2 | 20,2 | 17,6 | 16,5 | 10,3 | 10,1 | 10,9 | 10,7 | 8,9 | 4,5 | 5,2 | 5,4 | 5,1 | 4,9 |
| Maalaisliitto/Keskusta | 28,7 | 33,6 | 31,4 | 33,8 | 32,2 | 31,2 | 29,2 | 22,6 | 21,8 | 23,7 | 23,2 | 25,0 | 26,9 | 34,6 | 27,0 | 30,3 | 37,6 |
| Kokoomus | 13,4 | 14,2 | 10,6 | 9,1 | 10,7 | 11,5 | 10,8 | 13,8 | 13,6 | 14,5 | 17,1 | 18,1 | 17,7 | 13,5 | 12,5 | 11,2 | 9,7 |
| Edistyspuolue/KP/LKP | 1,9 | 0,6 | 5,2 | 6,5 | 4,1 | 4,3 | 6,2 | 5,2 | 4,5 | 3,2 | 2,2 | 0,9 | 0,5 | 0,2 | |||
| SMP (Pien/Ps) | 7,6 | 3,5 | 23,9 | 21,1 | 8,3 | 10,0 | 11,3 | 9,0 | 5,7 | 2,0 | 1,6 | 0,7 | |||||
| Kristilliset | 0,7 | 2,7 | 4,6 | 6,1 | 4,5 | 3,5 | 5,1 | 6,6 | 6,3 | 4,3 | |||||||
| Vihreät | 1,7 | 4,0 | 4,4 | 4,2 | 6,6 | ||||||||||||
| Pienpuolueet (ks. alla) | 2,9 | 5,8 | 2,6 | 1,2 | 1,0 | 5,7 | 2,0 | 3,4 | 0,8 | 2,5 | 1,0 |
Rivillä "Pienpuolueet" esitetyt puolueet ovat seuraavat: 1945 vaaleissa Suomen pienviljelijäin puolue, vuosien 1962 – 1972 vaaleissa TPSL, vuosien 1975 – 1979 vaaleissa SKYP, vuoden 1987 vaaleissa Demokraattinen Vaihtoehto, vuosien 1995 – 1999 vaaleissa Nuorsuomalaiset sekä vuoden 2003 vaaleissa SKP. Mainittujen puolueiden lisäksi vaalipiiristä ovat joissakin vaaleissa saaneet ääniä myös jotkin muut pienpuolueet sekä muut listat, mutteivät koskaan yli yhtä prosenttia äänistä.
Tunnettuja poliitikkoja
Tämän hetken tunnetuimpia pohjoiskarjalaisia poliitikkoja ovat Euroopan parlamentin jäsen Riitta Myller, joka on nykyään ainoa Itä-Suomen europarlamentaarikko, sekä Vihreän liiton puoluejohtaja Tarja Cronberg, jonka tosin on uutisoitu suunnittelevan vaalipiirin vaihtoa.
Nykyiset kansanedustajat
Pohjois-Karjalan vaalipiirin seitsemän kansanedustajaa ovat seuraavat:
- Tarja Cronberg, Vihreät
- Hannu Hoskonen, Keskusta
- Lauri Kähkönen, SDP
- Esa Lahtela, SDP
- Eero Reijonen, Keskusta
- Säde Tahvanainen, SDP
- Matti Väistö, Keskusta
Tällä hetkellä kukaan pohjoiskarjalainen ei ole ministerinä.
Tulevaisuus
Etenkin vuoden 2000 jälkeen on usein ehdotettu, että väestökadosta kärsivät Itä-Suomen maakunnat muodostaisivat yhden yhteisen vaalipiirin nykyisen kolmen tilalle. Esitetty vaalipiiri kattaisi koko Itä-Suomen läänin ja siitä valittaisiin tämänhetkisten väestömäärien perusteella 21 tai 22 kansanedustajaa. Asia on ollut jo pitkään harkinnassa ja eräät puolueet ovat ilmaisseet kannattavansa yhdistämistä. Mikäli vaalipiirit yhdistettäisiin, voisi se tapahtua aikaisintaan vuoden 2011 vaaleissa.
Lähteet
- Kansanedustajien lukumäärät: Suomen eduskunta Edustajamatrikkeli; Tilastokeskuksen Tilastolliset vuosikirjat; Mitä Missä Milloin -kirjat
- Ääniosuudet: Tilastokeskus Tilastolliset vuosikirjat, Internet-palvelu; Mitä Missä Milloin -kirjat; Oikeusministeriön vaalipalvelu
Aiheesta muualla
"Pohjois-Karjalan vaalipiiri"