Petsamo.png.]]

Petsamo (, , ) on Norjaan ja Suomeen rajoittuva alue Venäjällä, pinta-alaltaan 10 470 neliökilometriä. Pohjois-Petsamossa on tundraa, etelämpänä havumetsiä ja rämeikköä.

Petsamon alue oli osa Norjan ja Venäjän yhteishallinta-aluetta vuoteen 1826 asti, jolloin alue jaettiin ja Petsamo siirtyi Venäjän omistukseen. 1864 Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari tekivät vaihtokaupan, jossa Suomi luovutti Venäjälle pienen palan Siestarjoelta ja vastineeksi keisari lupasi Petsamon. Vaihtokauppa pantiin toimeen kuitenkin vain Siestarjoen osalta ja Suomi sai odottaa Petsamoa aina Tarton rauhaan asti.

Petsamo oli osa Suomea vuosina 1920–1944 ja luovutettiin jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle. Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken alue myytiin vuonna 1947 Pariisin rauhansopimuksessa vaadittujen saksalaisten varojen jäädyttämisen vastikkeeksi.

Petsamon alueelta sodan seurauksena evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin kuntaan, Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin.

Kyliä vuoden 1939 mukaan

Alaluostari, Höyhenjärvi, Jokikylä, Kaakkuri, Kervanto, Kolttaköngäs, Maattivuono, Näsykkä, Parkkina, Petsamo (Trifona), Pitkäjärvi, Pummanki, Salmijärvi, Suonikylä, Vaitolahti, Valasjärvi, Vuonokylä, Vuoremijoki

Petsamon alueella olivat myös Liinahamarin jäätön valtamerisatama ja Kolosjoen nikkelikaivosyhdyskunta.

Katso myös

• Petsamon lääni
• Muurmanninsuomalaiset

Kirjallisuutta

• Kalle Päätalo: Ahdistettu Maa (Gummerus)

Suomen entiset kunnat | Murmanskin alue | Petsamo

Petschenga | Pechenga | Petsamo | Petsamo | Petsjenga | Печенга | Petsamo