Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.

Alkujaan kreikkalaiset eivät tehneet eroa persiljan ja sellerin (Apium graveolens) välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.

Persiljaa tunnetaan kolme eri tyyppiä: silolehtistä, kähärälehtistä (sammalpoimuista) ja juuripersiljaa. Juuripersilja on saman kasvin muunnos P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum, joka tekee porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, jotka käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa. Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman maukuista silopersiljaa.

Kuivattu persilja sisältää jopa 45% proteiinia ja loput ovat pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, C-vitamiiniä sekä foolaattia. Myös pieniä pitoisuuksia muita aineita on.

Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reumatismin hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena parantamaan mustelmia ja turvotuksia. Tieteellisesti sitä on pidetty karoteenien ja c-vitamiinin runsauden ansiona. Persiljan väitetään myös vähentävän pahanhajuista hengitystä tuoreena pureskeltuna.

Antiikin kreikassa olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.

Lähteitä

• Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.
• Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 1999.
• Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.

Mausteet | Yrtit | Petroselinum

مقدونس | Магданоз | Petržel | Persille | Petersilie | Parsley | Petroselinum crispum | Petroselo | Persil | Petroselinum crispum | פטרוזיליה | Petražolė | Petrezselyem | Peterselie | パセリ | Pietruszka zwyczajna | Salsa (planta) | Петрушка (растение) | Peteršilj | Першун | Persilja | Mùi tây | 香芹