Paleotsooinen maailmankausi noin 545–250 miljoonaa vuotta sitten käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisella maailmankaudella tapahtui huomattavaa elämän kehittymistä. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat nilviäiset ja trilbiitit vallalla, keskiveiheilla kalat ja lopulta matelijat.

Paleotsooinen maailmankausi

Paleotsooisen maailmankauden aloittaa kambrikausi, aikakausi, jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka takia eläimiä on säilynyt.

Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa. Tämä kausi päättyi eläinten massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 Ma sitten.

Kambrikautta seuraavalla ordovikikaudella alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen.

Viimeistään siluurikauden alussa noin 430 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ensimmäiset maakasvit. Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon. Maalla kasvoi tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita. Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Itchyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.

Devonikausi oli kalojen valtakautta, jona aikana myös selkärankainen kalasammakko nousi maalle. Kivihiilikaudella oli jättiläsipuiden muodostamia metsiä. Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto, joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.

Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat, jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Kausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien joukkosukupuuttoon joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.

Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangaia-mantereena. Nykymantereet irtaituivat Pangaiasta mesotsooisella maailmankaudella. Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla.

Paleotsooisen maailmankauden jako

• Kambrikausi 542 - 488,3 Mvs
• Ordovikikausi 488,3 - 443,7 Mvs
• Siluurikausi 443,7 - 416 Mvs
• Devonikausi 416 - 359,2 Mvs
• Kivihiilikausi 359,2 - 299 Mvs
• Permikausi 299 - 251 Mvs

Paleotsooista maailmankautta edeltää Ediacarakausi

Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako

Kansainvälinen paleotsooisen maailmankauden jako.

Katso myös

• Geologiset kaudet
• Fanerotsooinen eoni
• Mesotsooinen maailmankausi
• Prekambrikausi

Geologiset ajanjaksot

حقبة الباليوزي | Paleozoic | Paleozoikum | Paläozoikum | Paleosoikum | Paleozoic | Era Paleozoica | Paleozoiko | Paleozoiko periodo | Paléozoïque | 고생대 | Paleozoik | Paleozoico | פליאוזואיקון | Äerdaltertum | Paleozojus | Paleozoïcum | 古生代 | Paleozoikum | Era paleozoiczna | Paleozóico | Палеозой | Paleozoik | Paleozoik | Paleozoikum | Đại Cổ Sinh | Paleozoik zaman | Paleyozoyike | 古生代