Pötsi () on useampimahaisten eläimien ruuansulatusjärjestelmän osa. Pötsi on kaikilla märehtijöillä, tärkeimpiä nauta, vuohi, lammas ja kameli. Myös hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris, poro, karibu, saksanhirvi sekä laama ovat märehtijöitä.

Rakenne

Märehtijöillä on neljä mahaa: pötsi, verkkomaha, satakerta eli lehtimaha ja juoksutusmaha. Kolme ensimmäistä muodostavat etumahan. Etumahaan märehtijät nielevät ravintoa ja palauttavat sen myöhemmin suuhun pureskeltavaksi. Suuhun palauttavan märerefleksin laukaisee verkkomahan ärsytys. Vastasyntyneillä vasikoilla, kileillä ja vasoilla on lisäksi märekouru, joka johtaa maidon suoraan juoksutusmahaan, johon täysikasvuisilta eroten erittyy renniiniä, joka juoksuttaa maidon juustoksi.

Toiminta

Pötsiin menneisiin hiilihydraatteihin vaikuttavat pötsimikrobit. Hiilihydraatit, joiden energiaa mikrobit käyttävät energianlähteenään, yhdistyvät mikrobien toimesta haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA = volatile fatty acids). Haihtuvat rasvahapot ovat pääasiassa etikkahappoa (60 %), voihappoa (10–15 %) sekä propionihappoa (20–25 %). Suurin osa pötsissä muodostuvista haihtuvista rasvahapoista imeytyvät pötsin seinämän läpi verenkiertoon. Propionihappo muuntuu märehtijän maksassa glukoosiksi ja on sitä kautta märehtijän verensokerin lähde.

Pötsiin niellyt valkuaisaineet mikrobit hajottavat. Hajoamistuotteina syntyy ammoniakkia ja hiilidioksidia, joita mikrobit käyttävät omaksi rakennusaineekseen hiilihydraattien energiaa hyväksi käyttäen. Märehtijä sulattaa mikrobeja ja saa sitä kautta tarvitsemansa valkuaisaineet. Rasvat eivät sovi märehtijöiden ravinnoksi kovin hyvin, sillä rasvat muodostavat helposti kalvon sulatettavan massan ympärille, jolloin mikrobit eivät pääse kontaktiin ravintomassan kanssa.

Märehtijän ruuansulatukselle on tärkeää oikea tasapaino. Jos hiilihydraatteja on liikaa suhteessa valkuaisaineisiin, kertyy pötsiin hiilihydraattien hajoamistuotteita. Tällöin pötsin pH alenee. Pahin pötsin happamoittaja on maitohappo, joka normaalisti hajoaisi propionihapoksi. Happamoituneen pötsin mikrobit toimivat heikosti tai voivat jopa tuhoutua täysin. Jos pH laskee liikaa, tilaa kutsutaan pötsiasidoosiksi.

Jos valkuaisaineita on liikaa suhteessa hiilihydraatteihin, ei valkuaisaineiden hajottamiseen riitä energiaa. Tällöin haihtuvat rasvahapot ovat sitoutuneena ja pötsi muuttuu vastaavasti emäksisemmäksi. Seurauksena voi olla pötsialkaloosi. Koska pötsin seinämät läpäisevät jonkin verran ammoniakkia, päätyy sitä märehtijän verenkiertoon tavallista enemmän, jos valkuaisainetta on liikaa.

Anatomia | ruuansulatuselimistö

Pansen | Rumen | Rumeno | Panse | Бураг | Pens | Våm | Panse