article

Osmanlı İmparatorluğu
OttomanCOA.jpg
vaakuna

Motto: Devlet-i Ebed-müddet (Ikuinen valtio) Ottoman 1683.png Viralliset kielet ottomaani turkki Pääkaupunki Bursa (1335 - 1365), Edirne (1365-1453), Istanbul (Konstantinopoli) (1453-1922) Pinta-ala 6 300 000 km² (1902); suurin historiallinen alue laajempi Sogut (1299-1326), Väkiluku Noin 40 miljoonaa Valuutta Akçe, Kurus, Liira Hallitsija Osmanien dynastian sulttaani Itsenäisyys
-Perustettu -Hajosi  
1281
29. lokakuuta 1923 Kansallislaulu Osmanien keisarillinen hymni

Ensimmäisen hallitsijansa mukaan nimetty Osmanien valtakunta (myös: Ottomaanien imperiumi, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta) oli olemassa 1300-luvulta ensimmäisen maailmansodan loppuun. Turkkilaiset osmanit olivat muslimeja, mutta valtakuntaan kuului monia kansoja jotka saivat säilyttää oman kulttuurinsa ja uskontonsa. Valtakunnan hajottua siitä jäi jäljelle nykyinen Turkki.

Historia


Nousu

1300-luvulla turkkilainen Osman I (Uthmān) perusti pienen emiirikunnan Iznikin kaupungin ympärille. Valtakunta laajentui 1300–1400-luvuilla käsittämään Bysantin valtakunnan alueet, nykyisen Turkin, Kreikan, Balkanin ja Krimin. 1500-luvulla siihen liitettiin Selim I:n (1512–1520) alaisuudessa Egypti, Hijaz (Mekan ja Medinan alueet), Palestiina, Algeria ja alueita Punaisen meren rannalta. Suleiman I Suuren (1520–1566) aikana Osmanien valtakuntaan liitettiin lisäksi Välimeren rantakaistale Egyptistä Tunisiaan, Kaksoisvirran maa, Unkari ja alueita Euroopassa aina Wieniin asti.

Osmanien laajeneminen Eurooppaan pysäytettiin Wienin piirityksessä vuonna 1529 ja Lepanton taistelussa 1571 jolloin paavin, Venetsian ja Espanjan laivastot voittivat osmanit.

Wien pelastui uudelleen 1683 ja nyt osmanit ajettiin lopullisesti Tonavan taa.

Rappeutuminen ja mureneminen

Osmanien valtakunta rappeutui ja sen valtapiiri Euroopassa murentui 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Aiempi suurvalta menetti lähes kaikki Euroopan omistuksensa. Tähän oli syynä toisaalta valtion sisäinen rappeutuminen, toisaalta Venäjän myötävaikutus ja panslavismi.

Venäjä pyrki 1800-luvun puolesta välistä aktiivisesti laajentamaan alueitaan Balkanilla serbejä tukemalla, koska halusi pääsyn Välimerelle. Venäjän lopullinen tavoite oli Bosporin salmen ja Konstantinopolin hallinta.

Kreikan itsenäisyystaistelu 1821-30

= Balkanin sota 1853
=

Venäjä aloitti sodan Balkanilla 1853, jolloin Ranska ja Englanti lähettivät joukkoja Krimin niemimaalle, koska halusivat Turkkia tukemalla estää Venäjän mahdin laajenemisen Balkanilla. Itävalta tuki tässä sodassa länsivaltoja. Sota laajeni nopeasti moniin paikkoihin. Sota tunnetaan paremmin Krimin sotana. Englanti ja Ranska tulittivat laivoista myös Venäjän alaisen Suomen suuriruhtinaskunnan rannikkoa ja laskivat joukkoja maihin joissain kohdissa. Ahvenanmaalla englantilaiset räjäyttivät Bomarsundin linnakkeen. Venäjä kärsi tappion eikä kyennyt laajentamaan valtaansa Balkanilla.

= Balkanin sota 1874
=

Balkanin kapina Turkkia vastaan alkoi 1874 ja laajeni sodaksi, jossa suomalaisetkin sotilaat "kärsivät vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessaan". Venäjä hyökkäsi Turkin alueelle keväällä 1877 ja valtasi 1878 Bulgariassa sijaitsevan Shipkan vuorisolan, jossa myös Suomen kaarti soti Venäjän puolella. Venäläiset pääsivät noin 10 kilometrin päähän Turkin silloisesta pääkaupungista Konstantinopolista eli nykyisestä Istanbulista. Seuraavat maat itsenäistyivät: Bulgaria, Serbia ja Montenegro.

= Balkanin sota 1912-13
=

= Katso myös
=

Hallitsijat


Ensimmäiset hallitsijat kutsuivat itseään nimellä bey, vuodesta 1383 arvonimi oli sulttaani. Sulttaaniin alaisuudessa maata hallitsivat visiirit.

Käytettyjen nimien kirjoitustapa vaihtelee käytetyn arabialaisen kirjaimiston translitterointijärjestelmän mukaan.

Kulttuuri


Osmani oli keinotekoinen hovin ja virkakoneiston käyttämä kieli, jota kirjoitettiin arabialaisin kirjaimin. Vuonna 1928 Turkin tasavallassa otettiin käyttöön Istanbulin alueella käytettyyn puhekieleen pohjaava nykyturkki. Siitä seurasi mm. seuraavia muutoksia: kirjaimisto vaihdettiin latinalaiseksi ja kieltä puhdistettiin arabialaisista ja persialaisista vaikutteista (joidenkin arvioiden mukaan jopa 2/3 osmanin sanastosta oli lainaa näistä kielistä - myös vaikutus kielioppiin oli suuri), sekä luotiin runsaasti uudissanoja. Kielitieteessä sana osmani kielen nimenä tarkoittaa osmanivaltiossa käytettyä turkin kieltä, erotukseksi myöhemmästä turkin kielestä tai muista turkkilaisista kielistä.

Osmanien valtakunta

عثمانيون | Imperiu Otomanu | Kerajaan Ottoman | Empayar Turki Uthmaniyyah | Асманская імпэрыя | Osmanlijsko carstvo | Османска империя | Imperi Otomà | Osmanská říše | Yr Ymerodraeth Ottoman | Osmanniske Rige | Osmanisches Reich | Οθωμανική αυτοκρατορία | Ottoman Empire | Imperio Otomano | Osmanida imperio | امپراتوری عثمانی | Empire ottoman | Imperio Otomán | 오스만 제국 | Osmansko Carstvo | Imperio Ottoman | Impero Ottomano | האימפריה העות'מאנית | Împêratorîya Osmanî | Imperium Ottomanicum | Osmāņu impērija | Osmanų imperija | Oszmán Birodalom | Отоманска Империја | Ottomaanse Rijk | オスマン帝国 | Det osmanske riket | Det osmanske riket | Imperium osmańskie | Império Otomano | Imperiul Otoman | Османская империя | Ottoman Empire | Osmanská ríša | Otomansko cesarstvo | Османско царство | Otomanski Imperij | Osmanska riket | Đế quốc Ottoman | Osmanlı Devleti | 奥斯曼帝国

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Osmanien valtakunta".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld