Ordovikikausi

Ordovikikausi oli selkärangattomien valtakautta. Kausi alkoi pienellä joukkotuholla joskus 490 miljoonaa vuotta sitten (Mas) ja päättyi suurempaan joukkotuhoon 443,5 miljoonaa vuotta sitten. Eri tutkijoiden mukaan kausi kesti 50-80 miljoonaa vuotta. Kaudelle on tyypillistä merieläinten runsaslajisuus ja nopea kehittyminen. Merissä eli mm medusoja, oikosarvia (mustekalaa muistuttavia kuorellisia nilviäisiä). Sienieläimet kehittyivät. Mm ensimmäiset sakkärangattomat, leuattomat panssarikalat ilmestyivät. Maalle ilmestyi alkeellisia leviä. vedessä eli putkilokasveja.

Ordovikikauden mantereet ja ilmasto

Ilmastolle oli tyypillistä kauden alkupuolella hiukan tai kohtalaisesti nykyistä lämpimämpi, vaihteleva, hieman kostuva ilmasto. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli valtava Panthalassa-valtameri, jossa olivat 30 P leveysasteen alla melko lähekkäin Laurentia, Barentsia, Siperia , Kazahstania ja Avalonia. Pohjoisnavan ympärillä kersi kylmä merivirta ja päiväntasaajan seutuvilla lämmin. Keskisellä ordovikikaudella oli suuri Gondwanamenner etelänavan ympärillä. Siihen kuuluivat Etelä-Amerikka, Afrikka ja Australia. Kauden loppukolmanneksella ilmasto viileni ja varsinkin kuivui nopeasti. Tuli jääkausi, joka tosin ei ollut pleistoseenikauden jääkausien veroinen. Myöhemmän ordovikikauden jääkausi kesti 8-10 miljoonaa vuotta alentaen meren pintaa noin 100 metriä. Tremadocin ja Llanvirin kauden lopuilla tapahtui luultavasti mennerliikunnoista johtuvia lajien joukkotuhoja.

Kasvillisuus

Maalle ilmestyi alkeellisia kasveja. Omanista on löydetty fossiileja, jotka saattavat kertoa, että tällä kaudella olisi elänyt maakasveja. Ensimmäiset ordovikin varhais- ja keskivaiheen maakasvit luultavasti muistuttivat sammalia ja maksasammalia, ts. kyse ei ollut putkilokasveista. Näillä kasveille ei olut varsinaisia juuria, vartta ja lehtiä. Varmemmin maakasveja esiintyi vasta seuraavan, siluurikauden loppupuolella. Maakasvit lienevät kehittyneet vuorovesirannoilla kasvaneista levistä. Vuorovesiranta on välillä kuivana, välillä veden peitossa. Joillain levillä tiedetäänkin olevan paksu nahkea pinta, juuria ja varran erilaistumista, ja joittenkin levien muodot tuovat mileen etäisesti haarusanikkaiset ja kortteet, jotka olivat ensimmäisiä maakasveja.

Eläimistö

Ordivikikaudella eli mm. koralleja, meritähtiä, merisiilejä (Echinoidea) ja brakiopodeja, jotka olivat simpukoita muistuttavia kuorellisia litteitä eläimiä. Kambrikauden lopussa trilobiitteja oli kuollut runsaasti. Tämä jätti tilaa muiden merieläinten lajiutumiselle. Uusia brakiopodilajeja syntyi paljon. Korallimaiset sammaleläimet (Bryozoa) ja merililjat ilmestyivät ordovikikauden tropiikin meriin. Trilobiittilajeja ilmestyi myös uudestaan lisää. Helmiveneet lajiutuivat merkittävästi ordovikikauden alkupuolella. Graptoliitit ilmestyivät Tremadoc-kaudella. Aluksi ne olivat planktonmaisia, kauden lopulla niistä kehittyi korallimaisia yhdyskuntia.

Kauden keskivaiheilla ilmestyivät noin 470 miljoonaa vuotta sitten oikosarvet (Orthoceras), mustekalamaiset kuorelliset eliöt, joiden kuori muistutti pitkää jäätelötuuttia. Kaudella ilmestyivät myös sammaleläimet (ja muut Bryozoat).

Leuattomat kalat eli nahkiaisten tapaiset kalat ja panssarikalat, ostracodermit, ilmestyivät. Ostracodermien pään ja eturuumiin suojana oli panssari luultavasti meriskorpioneja vastaan. Ne keräsivät ravintoa pohjamudasta kuin pölynimurit. Australiasta on löydetty varhaiselta ordovikikaudelta peräisin olevia kalojen jäänteitä.

Myöhäisellä ordovikikaudella tapahtui merieläinten joukkotuho, joka johtui luultavasti jääkauden alkamisesta.

Uusia eliöryhmiä ordovikikaudella

Merikurkut
Merisiilet
Meritähdet
Käärmetähdet

Ordovikin alajako englantilaisissa lähteissä

Ordoviki jaetaan usein kolmeen alajaksoon

Myöhäisordoviki (yläordoviki) 461-444 Mvs
Keskiordoviki 472-461 Mvs
Varhaisordoviki (alaordoviki) 488-472 Mvs

Tarkempi jako:

Yläordoviki 461-444 Mvs
- Hirnantian 446 - 444 Mvs (Bala: Caradoc+Hirnatian)
- Ashgill 449 - 446 Mvs
  - Hirnantian/Gamach
  - Rawtheyan/Richmond
  - Cautleyan/Richmond
  - Pusgillian/Maysville/Richmond
Keskiordoviki 472 - 468 Mvs
- Caradoc 461 - 449 Mvs
  - Trenton
  - Onnian/Maysville/Eden
  - Actonian/Eden
  - Marshbrookian/Sherman
  - Longvillian/Sherman
  - Soundleyan/Kirkfield
  - Harnagian/Rockland
  - Costonian/Black River
- Darriwillien 468 - 461 Mvs
- Llandeilo : Dyfed=Llandeilo+Llanvirn
  - Chazy (myöh)
  - Llandeilo (keski)
  - Whiterock (varh)
  - Llanvirn 472 - 468 Mvs (myöh, varh)
Alaordoviki (Canadian) 479-488 Mvs
- Arenig 479 - 472 Mvs
  - Cassinian (Lower-Arenig)
  - Arenig/Jefferson/Castleman
- Tremadoc 488 - 479 Mvs
  - Tremadoc/Deming/Gaconadian

Ordovikikauden jako Pohjois-Amerikassa

Cincinnati
Mohawk
Whiterock
Ibex

Ordovikikauden jako Australiassa

Bolindian
Eastonian
Gisbornian
Darriwillian
Yapeenian
Castlemainian
Chewtonian
Bendigonian
Lancefieldian/Warrendian

Ordovikikauden jako Kiinassa

Wufengian
Linhsiangian
Pagodaian
Huloian
Hiushangian
Chongyian
Ningkuoian
Xinchangian

Katso myös

Geologiset ajanjaksot

Gourt Home::Gourt :: Ordovikikausi