article

Olympiarenkaat.png

Olympialaiset ovat neljän vuoden välein järjestettävät monilajiset urheilukilpailut, joista on oma versionsa sekä kesä- että talvilajeille. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Olympialaiset symbolit


Olympiarenkaat

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Renkaiden symboliikasta on useita eri tulkintoja:
  • Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
  • Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
  • Renkaat kuvaavat de Coubertin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).
  • Olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää, sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi. Renkaat eivät kuitenkaan edusta jotain tiettyä maanosaa, vaan maanosia yleisesti, sillä renkaat voidaan kuvata myös yksivärisinä.

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

Olympiatuli

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Tuli kuljetetaan kisapaikalle siten, että sen reitti kulkee kaikkien niiden kaupunkien kautta, jossa olympialaiset on aikaisemmin pidetty. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiakisojen voittajat saavat kunniakirjan ja mitalin, ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Osallistumisoikeus


Vuonna 1960 otettiin lisäksi useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella KOK:n jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat aikaisemmin osallistua vain amatöörit, ts. kilpailijat jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. 80-luvulla amatöörisääntöä kuitenkin alettiin höllätä ja 90-luvulla sääntö lakkautettiin kokonaan poikkeuksena nyrkkeily, johon ammattilaiset eivät edelleenkään saa osallistua.

Historia


Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin olympiakisojen perinteeseen. Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa on ollut mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu,ammunta ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.

Mitalitilastoja


Menestyneimmät urheilijat

Urheilija (kotimaa) laji kisat kulta hopea pronssi Yhteensä
Larissa Latynina (Neuvostoliitto) voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Paavo Nurmi (Suomi) yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Mark Spitz (Yhdysvallat) uinti 1968–1972 9 1 1 11
Carl Lewis (Yhdysvallat) yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
Bjørn Dæhlie (Norja) maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Birgit Fischer (Saksa) melonta 1980–2004 8 4 0 12
Sawao Kato (Japani) voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Jennifer Thompson (Yhdysvallat) uinti 1992–2004 8 3 1 12
Matt Biondi (Yhdysvallat) uinti 1984–1992 8 2 1 11
Ray Ewry (Yhdysvallat) yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat

Urheilija (kotimaa) laji kisat kulta hopea pronssi Yhteensä
Larisa Latynina (Neuvostoliitto) voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Nikolai Andrianov (Neuvostoliitto) voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
Boris Šahlin (Neuvostoliitto) voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
Edoardo Mangiarotti (Italia) miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
Takashi Ono (Japani) voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
Paavo Nurmi (Suomi) yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Bjørn Dæhlie (Norja) maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Birgit Fischer (Saksa) melonta 1980–2004 8 4 0 12
Sawao Kato (Japani) voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Jennifer Thompson (Yhdysvallat) uinti 1992–2004 8 3 1 12
Alesei Nemov (Venäjä) voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija (kotimaa) laji kisat kulta
Mark Spitz (Yhdysvallat) uinti 1972 7
Kristin Otto (Itä-Saksa) uinti 1988 6
Vitali Stserbo (Valko-Venäjä) voimistelu 1992 6
Michael Phelps (Yhdysvallat) uinti 2004 6
Henry de la Vaulx (Ranska) ilmailu 1900 5
Anton Heida (Yhdysvallat) voimistelu 1904 5
Willis Lee (Yhdysvallat) ammunta 1920 5
Nedo Nadi (Italia) miekkailu 1920 5
Paavo Nurmi (Suomi) yleisurheilu 1924 5
Matt Biondi (Yhdysvallat) uinti 1988 5

Eniten kultamitaleja peräkkäisissä kisoissa

Gerevichin saavutuksen tekee ainutlaatuiseksi, se että häneltä jäi väliin kahdet kisat maailmansodan takia.
Urheilija (kotimaa) laji kisat kulta
Aladár Gerevich (Unkari) miekkailu 1932–1960 6
Steve Redgrave (Yhdistynyt kuningaskunta) soutu 1984–2000 5
Pál Kovács (Unkari) miekkailu 1936–1960 5

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija (kotimaa) laji kisat kulta hopea pronssi Yhteensä
Aleksandr Ditjatin (Neuvostoliitto) voimistelu 1980 3 4 1 8
Michael Phelps (Yhdysvallat) uinti 2004 6 0 2 8

Muita erityisiä saavutuksia

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa
Ainoastaan yksi urheilija on voittanut kultamitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa. Hän oli Edward "Eddie" Eagan, joka voitti nyrkkeilyssä vuonna 1920 ja rattikelkkailussa vuonna 1932 ja oli samalla ensimmäinen urheilja joka voitti mitalin sekä talvi- ja kesäolympialaisissa.

Muita urheiljoita jotka ovat voittaneet mitalin sekä talvi- ja kesäolympialaisissa, ovat:

  • Christa Luding-Rothenburger (pikaluistelu ja ratapyöräily), samalla ensimmäinen saavutukseen yltänyt naisurheilija. Lisäksi hän jäi olympiahistoriaan ainoana mitalin samana vuonna sekä kesä- että talviolympialaisista voittaneena urheilijana.
  • Clara Hughes (pyöräily ja pikaluistelu)
  • Jacob Tullin Thams (mäkihyppy ja purjehdus)

Kesäolympilaisten ennätyksiä

Eniten kesäolympiakisoja
Miehet: Naiset: Suomalaiset:

Eniten vuosia kultamitalien välillä
Miehet: Naiset: Suomalaiset:

Vanhimmat kultamitalistit
Miehet: Naiset:
  • 58 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908
Suomalaiset:

Nuorimmat kultamitalistit
Miehet:
  • n. 10 v tuntematon poika hollantilaisten perämiehenä, Ranska, kaksikkosoutu, 1900
  • 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960
Naiset: Suomalaiset:

Vanhimmat tunnetut osallistujat
Miehet: Naiset: Suomalaiset:

Nuorimmat tunnetut osallistujat
Miehet: Naiset: Suomalaiset:

Muita
  • Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.

Luettelo olympiakisoista


Summer olympics all cities.PNG | Olympic Games Stockholm 1912 Poster.jpg

Kesäolympialaiset

Pitopaikka on päätetty myös kaksille seuraaville kisoille:

Talviolympialaiset
1928 Winter olympics poster.jpg

Pitopaikat on päätetty myös seuraaville kisoille:

Olympiaurheilu | Yleisurheilu

ألعاب أولمبية | Olimpiya | Olimpiade | Sukan Olimpik | Olympia Ūn-tōng-hoē | Olimpijske igre | Олимпийски игри | Jocs Olímpics | Olympijské hry | Olympiske lege | Olympische Spiele | Kaasaegsed olümpiamängud | Ολυμπιακοί Αγώνες | Olympic Games | Juegos Olímpicos | Olimpiaj ludoj | Jeux Olympiques | Olympyske Spullen | Cluichí Oilimpeacha | Xogos Olímpicos | 올림픽 | Olimpijske igre | Ludos Olympico | Giochi Olimpici | המשחקים האולימפיים | Olympia (certamina) | Olympesch Spiller | Olimpinės žaidynės | Olympische Speule | Olimpiai játékok | Олимписки игри | Olympische Spelen | 近代オリンピック | Olympiske leker | Olympiske leikar | ئولىمپىك | Igrzyska olimpijskie | Jogos Olímpicos | Олимпийские игры | Jòcura Olìmpici | Olympic Games | Olympijské hry (moderné) | Olimpijske igre | Олимпијске игре | Olimpijske igre | Olympiska spelen | ஒலிம்பிக் விளையாட்டுக்கள் | Olímpia Uyınnarı | กีฬาโอลิมปิก | Thế vận hội | Olimpiyat Oyunları | Олімпійські ігри | 奥林匹克运动会

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Olympialaiset".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld