Oligoseenikausi on aikakausi, joka 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten alkoi suurella joukkotuholla. Oligoseenikaudella ilmestyivät hevoset, norsut ja valtava määrä ruoholajeja. Samalla edeltävät alkeelliset nisäkäs- ja kasvilajit hävisivät. Kaudella eli muun muassa sapelihammastiikeri ja kehittyi karhumaisia koiraeläimiä sekä ensimmäiset apinat kehittyivät Afrikassa. Oligoseenikaudella tapahtui valtavia muutoksia suhteellisen lyhyen ajan sisällä eläimistössä ja kasvistossa. Ilmasto viileni ja tapahtui muitakin kastastrofaalisia muutoksia: mm. Antarktis jäätyi ja suli.

Oligoseenin ilmasto ja geologia

Ilmasto viileni eoseenikauden lopulta oligoseenikauden loppuun noin 10 astetta. Viileneminen laski merenpintaa. Kauden alussa tapahtui nopea lämpötilan lasku maapallolla (Oi-1-tapahtuma), ilmaston pysyessä silti nykyistä lämpimämpänä. Tällöin Etelämanner jäätyi. Samaan aikaan ilmasto kuivui huomattavasti suunnilleen nykyiselle tasolle. Kauden lopussa lämpötila nousi hieman ja Etelämanner suli.

Aivan kauden lopussa lämpötila romahti taas huomattavasti. Syväveden lämpötila nousi 5–7 astetta noin 1,5–2 miljoonaksi vuodeksi. Tällä kaudella alkoi ilmestyä suurempia lämpötilan "lyhytjaksoisia" vaihteluita. Oligoseenin aloittaneen joukkosukupuuton arvellaan liittyvän suuriin asteroiditörmäyksiin, jotka synnyttivät Chesabeake Bayn ja Popigain meteoriittikraatterit. Oligoseenikaudelle noin 28–26 miljoonaa vuotta sitten syntyi tulivuorenpurkauksessa valtava La Garita-kaldera New Mexicoon Yhdysvaltoihin. Oligoseenikauden lopulla ilmestyivät ensimmäiset jäätiköt hitaan viilenemisen tuloksena. Kyse on O/M- ja Mi-1-tapahtumasta. Antarktikselle syntyi valtava mannerjäätikkö. Ainavihantaa kasvillisuuutta kasvoi enää 35° leveysasteiden sisällä ja sademetsätyyppistä monikerroksista kasvillisuutta 15° leveysasteiden sisässä.

Oligoseenin eläimistöstä

Oligoseenikaudella Etelä-Amerikan eläimistö alkoi kehittyä eri suuntiin, koska se oli muista mantereista erillään. Varhaisella oligoseenikaudella oli luultavasti maasilta Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä. Apinoiden esi-isät kehittyivät edelleen tällä kaudella. Oligoseenikauden myöhäisvaiheessa ruohostot laajenivat huomattavasti.

Tapahtui joukkosukupuuttoja (huokoseläimiä, nilviäisiä, maanisäkkäitä). Suurehkoja sukupuuttoja sattui noin 17, 20 lajien ensiesiintymistä. Kaudella alkeelliset nisäkäslajit korvautuivat kissoilla, koirilla, hevosilla, kameleilla ja peuroilla.

Keski- ja myöhäisoligoseenilla eli pitkäkaulaisia sarvikuonoeläimiä nimeltä Paraceratherium transouralicum (kutsutaan myös nimellä Indricotherium, Baluchitherium). Eläin muistutti ulkonäöltään hieman raskasrakenteista kirahvia. Eläin lienee ollut suurin koskaan elänyt maanisäkäs, painaen 11–20 tonnia ja sen säkäkorkeus oli 5,5 metriä. Oligoseenilla eli biisonimainen Daeodon.

Oligoseenin eläimistökausien jako englanninkielisessä kirjallisuudessa

• Chattian 28,4 - 23,0, Chickasawhayan
• Rupelian 33,9 - 28,4, Stampian, Tongrian, Latdorfian, Vicksburgian

Katso myös

• Geologiset kaudet
• Kenotsooinen maailmankausi
• Eoseeni
• Mioseeni

Aiheesta muualla

• BBC Changing Worlds: Oligocene
• Paleos: Oligocene
• UCMP Berkley Oilgocene Page
• Prehistoric Pictures, in the Public Domain
• Oligocene Leaf Fossils
• Olicgocene Fish Fossils
• ^*

Geologiset ajanjaksot

Oligocè | Oligozän | Oligotseen | Oligocene | Oligoceno | Oligoceno | Oligocène | Oligocene | אוליגוקן | Oligozän | Oligoceen | 漸新世 | Oligocen | Oligoceno | Олигоцен | Oligocen