Nunna on eri uskontokuntien tapaperinteessä nainen, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Nunnan miespuolinen vastine on munkki.
Toiset sääntökunnat ovat toisia konservatiivisempia. Suljetuissa luostareissa on muurit ja kalterit, jotka erottavat nunnat ulkomaailmasta. Nunnat lähtevät harvoin muurien ulkopuolelle, mutta he voivat ottaa vastaan vieraita tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa. Suljetut luostarit ovat yleensä omavaraisia ja ne ansaitsevat rahaa myymällä esimerkiksi hilloja, makeisia tai leivonnaisia tai valmistamalla kirkossa käytettäviä esineitä.
Nunnaluostarin johtajaa kutsutaan abbedissaksi.
Ortodoksisessa kirkossa tie nunnaksi kulkee kokelaskauden kautta. Ensin luostarielämään tutustuva nainen on kuuliaisuussisar ilman mitään vihkimyksiä. Sopivaksi katsotun ajan jälkeen kuuliaisuussisar vihitään viitankantajaksi eli ns. puolinunnaksi. Viitankantajaa voidaan nimittää myös noviisiksi ja häntä kutsutaan puhuttelunimellä sisar (esim. sisar Anna).
Noviisikauden jälkeen seuraa vihkimys nunnaksi ja puhuttelunimenä käytetään Suomessa kirkollisen nimen yhteydessä äitiä.
Nunnaluostarin johtajaa kutsutaan igumeniaksi.
Lintulan luostari on merkittävä suomalainen ortodoksinen nunnaluostari.
Buddhalaisessa perinteessä nunnat elävät munkkien tapaan selibaatissa mutta nunnat ja munkit saattavat elää samassa luostarissa. Buddhalaisnunnien asuja on lukuisia erilaisia, mutta munkkien tapaan nunnatkin ajavat päänsä kaljuiksi.
Nonne | Ordensschwester | Nun | Monja | 尼 | Nonne | Freira | Nunna | 尼姑