Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä. Tuohikirjeitä tehty 1000-1400-luvuilla jaa. Maakerrostumien kostea savi on estänyt niiden maatumisen.

Tuohikirjeet ovat henkilökohtaisia kirjeitä, kaupankäyntiin ja omaisuuteen liittyviä merkintöjä ja historiallisia merkintöjä. Osan tuohikirjeistä ovat kirjoittaneet suhteellisen sivistyneet ja vapaat ylimysnaiset. Tuohikirjeissä kerrotaan myös tunteista ja ystävyydestä - joukossa on jopa rakkauskirjeitä. Joitakin historiallisia merkintöjä, jotka liittyvät muun muassa sotiin, on pidetty luotettavina.

Tuohikirjeet on kirjoitettu muinaisslaavilaisella kirjaimistolla, joskin eri kirjeiden välillä saattoi merkistössä olla joitakin eroja. Kielenä on yleisimmin muinaisvenäjä. Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna merkkinä itämerensuomalaisesta kirjoituksesta. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna (ilmeisesti salamaloitsu ja toinen olisi lyhyt ns. tuohiraamattu).

Arkeologia | Venäjän historia | Karjala

Birkenrindenurkunde | Birch bark document | Documents sur écorce de bouleau | Berkenbasttekst | Берестяные грамоты | Берестяні грамоти