Gourt Home::Gourt :: Neoliittinen kausi
Neoliittinen kausi eli neolitikum tarkoittaa nuorempaa kivikautta (neos uusi, lithos kivi). Lähi-idässä ja manner-Euroopassa neoliittisen kauden katsotaan alkavan maanviljelyn ja karjanhoidon synnystä. Neoliittisen kauden tuntomerkkeinä pidetään myös keramiikkaa (saviastioita) ja huolellisesti hiottuja kiviesineitä.
Tyypilliselle neoliittiselle elämänmuodolle ovat ominaista siirtyvä tai paikallaan pysyvä asutus, johon liittyy maanviljelyä ainakin osan aikaa vuodesta. Asutus voi siirtyillä vuosikymmenien kuluessa myös kaskiviljelyn takia. Kaskiviljelyssä poltetaan ala metsää, jonka tuhka antaa viljelyskasveille ravinteet muutamaksi vuodeksi kerrallaan.
Neoliittista aikaa luonnehtivat väestönkasvu sekä entistä monimutkaisemmat ja usein epätasa-arvoisemmat yhteiskunnalliset rakenteet.
Suomen kivikaudesta puhuttaessa käytetään joskus termiä subneoliittinen kivikausi kuvaamaan kampakeraamisesta kulttuurista alkavaa vaihetta, jolloin saviastiat ja hiotut kiviesineet ovat jo käytössä, mutta maanviljelystä ja karjanhoidosta ei ole selviä todisteita.
Neoliittinen kausi Lähi-Idässä
- Pääartikkeli: Neoliittinen vallankumous
Neoliittista elämäntapaa luonnehtii maanviljely, karjanhoito ja asuminen kylissä. Monesti tähän lisätään kehittynyt kivenkäsittely (kivityökalujen kiillotus) ja saviastioiden valmistustaito. Maanviljelyn arvellaan alkaneen Lähi-Idässä jo noin 8500-7500 eaa epipaleoliittisen Natufin kulttuurin harjoittamasta villiviljan keräilystä. Maanviljely kehittyi nykyisen Levantin (Israel, Jordania, Libanon, Syyria) Kaakkois-Turkin ja Pohjois-Mesopotamian alueella, jossa satoi yli 200 mm, ja kasvoi villejä viljalajeja, ohraa ja venhää, sekä eli luonnonvaraisina mm. lampaita ja vuohia. Alueella on aroja ja metsiä.
Maanviljelyn alkua Lähi-Idässä on sanottiin ennen neoliittiseksi vallankumoukseksi, vaikka kyse on ollut pitkästä, tuhansia vuosia kestävästä kehityksestä.
Aivan alussa joskus ennen 18000 vuotta sitten metsästettiin Lähi-Idässäkin suurriistaa. Mutta noin 16000 eaa vuotta sitten alettiin metsästää pienempää riistaa, keräillä kasveja ja etanoita jne. Elinkeinon hankkiminen monipuolistui. Villiviljaa saatettiin kerätä jo 13000 eaa.
Varhainen maanviljely oli esikeraamista neoliittista, ei osattu vielä valmistaa saviastioita. Tähän vaiheeseen kuului esim varhainen Jerikon linnoitettu kylä. Saviastioiden tekotaito lienee opittu Itä-Turkissa n. 8500 eaa (Göbekli Tepe), mutta ei ollut tavallista ennen kuin vasta 7800 eaa. 9000 vuotta sitten ihminen kesytti sian ja naudan. Ns. savisia laskurahoja jioita käytettiin kaupassa on löydetty jo vuodelta 8500 eaa. Kauppa laaneni merkittäväksi noin vuoteen 6000 eaa mennessä. Tämä vittaa kauppaan. Kauppa laajeni tasaisesti vuosna 9000-6000 eaa, aikana, jolloin maanviljely valtasi alaa. Maanviljelyn keksimisen aikoihin Lähi-Idän väestö kasvoi löytöpaikoista päätellen huomattavasti.
Noin 8000 vuotta sitten alkoi Keski-Idässä nykyistä muistuttava maanviljely, jossa oli sikoja, lampaita, nautoja sekä viljeltiin ohraa ja vehnää. Eri eläimet kesytettiin hieman eri aikoina, eri viljalajit otetiin viljelykseen hieman eri tahtiin. Viimeistään noin 5500 eaa vuotta sitten Lähi-Idässä alettiin viljellä maata kastelemalla, ts kastelukanavilla johdettiin vettä palloilla. Tämä näyttää tapahtuneen ensiksi aivan sadeviljelyalueen rajalla Pohjois-Mesopotamiassa ja Zagrosvuorten rinteillä Iranissa. Pian tämä kasteluviljely levisi mesopotamian alangoille.
Tämä johti maan tuoton lisääntymiseen, kiinteään tihenevään asutukseen väestön kasvaessa ja lopulta sivilisaation syntyyn. Väestö jakautui naoliittisella kaudella tai oli jakautunut paimentolaisin ja jokilaaksojen viljelijöihin. Maanviljely levisi Kreikan seuduille noin 7500-7000 eaa vuotta sitten, ja Keski-Eurooppaan noin 6500 eaa vuotta sitten. Eurooppaan leviävä maanviljely oli kaskiviljelyä, joka oli metsille tuhoisaa. Pakistaniin Mehrgarhiin maanviljely levisi 7000 eaa.
- Epipaleoliittinen (Natufin kulttuuri)
- Esikeraaminen neoliittinen PPN
- Keraaminen neoliittinen
- Khalkoliittinen n.6300-5300 vuotta sitten, 4300-3300 eaa(kivi-kuparikausi, jolloin kivityökalut kuitenkin pääasiallisimpia)
Esikeraaminen neoliittinen A
Esikeraaminen neoliittinen A oli noin 10000-8400 eaa cal. (8200-7200 eaa uncal.) kuivan Dryas II-kauden aikaan. Vehnää ja ohraa joko kerättiin tehokkaasti tai viljeltiin. Talot olivat puoliksi maanalaisa terrazzo-lattiaista (kivilaattoja?), tehty kakun muotoisita mutatiilistä (planokonveksitiilistä). Kiillotetut kivikirveet ilmestyivät, mutta nuolenkärkiä ja sirpinteriä valmistettiin piikivistä. Kauden alalajeja olivat
- Sultanilainen (Sultanien): Jeriko Netiv Hagdud, El-Khiam, Hatoula ja Nahal Oren
- Mureybat: Helwan-nuolenkärjet, Mureybet IIIA, IIIB,
- Aswadilainen (Aswadien): Tell Aswad IA
- "Ylä-Mesopotamia": Çayönü , Göbekli Tepe.
Esikeraaminen neoliittinen B
Tällä kaudella on merkkejä kotieläinten kesytyksistä, esim sika lienee kesytetty Cayonussa. Kausi oli 9600 - 8000 eaa.
Lähi-Idän neoliittiseen kehityksen liittyviä löytöpaikkoja
Katso myös
Neolíticu | Новокаменна епоха | Neolític | Neolit | Yngre stenalder | Jungsteinzeit | Neoliitikum | Νεολιθική περίοδος | Neolithic | Neolítico | Néolithique | 신석기 시대 | תקופת האבן החדשה | Neolīts | Neolitikum | Neolithicum | Neolit | Neolítico | Неолит | Mlajša kamena doba | Neolitisk tid | 新石器时代
"Neoliittinen kausi"