Nenetsia

Nenetsia on autonominen piirikunta Jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa Venäjällä. Se rajoittuu lännessä Vienanmereen, pohjoisessa Barentsinmereen, koillisessa Karanmereen, idässä Jamalin Nenetsiaan, etelässä Komin tasavaltaan ja lounaassa Arkangelin alueeseen. Manneralueen lisäksi Nenetsiaan kuuluuvat Kolgujevin ja Vaigatšin saaret. Karanportti erottaa Vaigatšin sen pohjoispuolella olevasta Novaja Zemlajasta, joka kuuluu Arkangelin alueeseen.

Nenetsian autonominen piirikunta Ненэцие’’ автономной округ Ненецкий автономный округ

	Coat of Arms of Nenetsia proposal (2002).png

RussiaNenetsia.png Pääkaupunki: Narjan-Mar (18 500 as.) Pinta-ala: 176 700 km² Asukasluku: 45 491 (2003) Väentiheys: 0,24 as./km² Viralliset kielet: nenetsi ja venäjä Aikavyöhyke:
- kesäaika UTC+3
UTC+4 Piirikunta perustettu: 1929

Maantiede

Maasto on suurimmaksi osaksi melko tasaista. Suurimmat maankohoumat ovat Uralvuoret maan itäosassa ja noin 300-400 metriä korkea Timanin selänne länsiosassa. Nenetsian pinta-alasta yli 75 % on tundraa, vain aivan eteläisimmissä osissa on metsää. Eläimistä mainittakoon poro, naali, kettu, jääkarhu, hylkeet ja mursu. Kesäisin alueella on lisäksi runsaasti lintuja ja kaloja. Suurin joki on Petšora, josta 220 km on Nenetsian puolella. Se saa alkunsa kaukaa etelästä Komin tasavallan puolelta ja laskee Barentsinmeren Petšoranlahteen maan keskiosassa. Lisäksi on runsaasti pieniä tundrajärviä ja jokia. Ilmasto on arktinen. Vuotuinen keskisademäärä vaihtelee 280 ja 420 mm välillä.

Nenetsian keskilämpötila kuukausittain

Kuukausi	Lämpötila °C
tammikuu	-12
helmikuu	-12
maaliskuu	-8
huhtikuu	-1
toukokuu	+6
kesäkuu	+12
heinäkuu	+15
elokuu	+13
syyskuu	+8
lokakuu	+1
marraskuu	-5
joulukuu	-10

Väestö

Nenetsian asukasluku on 45 491 (2003) ja asukastiheys on 0,24 as./km². Väkiluku on ollut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen hienoisessa laskussa. Vuonna 2002 (41 546 as.) Nenetsian väestö jakaantui etnisiin ryhmiin seuraavasti: venäläisiä 62,44 % (25 942), nenetsejä 18,66 % (7 754), komeja 10,86 % (4 510), ukrainalaisia 3,16 % (1 312), muita 3,28 % (1 370). Lisäksi 1,6 % (658) väestöstä ei ilmoittanut omaa etnistä ryhmäänsä. Slaavilainen väestö asuu pääasiassa kaupungeissa. Nenetsit asuvat suurimmaksi osaksi kylissä. Nenetsit puhuvat uralilaiseen kieliryhmään kuuluvaa nenetsiä. Piirikunnnan virallisina kielinä ovat nenetsi ja venäjä.

Ainut kaupunki Narjan-Mar, jossa on 18 500 asukasta (2000). Muita isoja asutuskeskuksia ovat Amderma (600 as vuonna 2002) alueen koillisosassa ja Iskatelei (8 000 as.) Narjan-Marin vieressä. Väestöstä asuu taajamissa noin 60 %.

Hallinto

Hallinnollisesti Nenetsia kuuluu Arkangelin alueeseen, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli Venäjän federaation osa (subjekti), jollainen Arkangelin aluekin on. Alue on jaettu yhteen kaupunkikuntaan, kahteen taajamakuntaan ja 17 kyläkuntaan, joiden alueilla on yhteensä 43 kylää. Piirikuntaa johtavat hallinnon päämies ja edustajainkokous (Sobranije deputatov). Jokaisella kunnalla on vaaleilla valittu hallinnon päämies ja edustajainkokous.

Talous

Nenetsian talous perustuu porotalouteen, öljyn- ja maakaasun tuotantoon ja kalastukseen. Lisäksi harjoitetaan turkiseläinten pyyntiä- ja tarhausta, hylkeen pyyntiä sekä elintarvike- ja sahateollisuutta. Karjanhoito ja vähäinen maanviljelys tuottaa meijerituotteita ja perunoita sekä kasvihuonetuotteita. Tärkein öljy- ja maakaasukenttä on piirikunnan itäosassa sijaitseva Timan-Petšora. Liikenne tapahtuu vesi- ja ilmateitse. Tärkeimmät satamat ovat Narjan-Marissa ja Amdermassa.

Historia

Nenetsian alue liitettiin Venäjään 1400-luvun lopulla. Petšoran suistoon Pustojärven rannalle perustettiin Pustojärven kaupunki (Pustozersk, komiksi Sar-dor) kaupunki 1499, mutta se menetti sotilaallisen ja kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla. Alueelle muutti venäläisiä ja komilaisia uudisasukkaita, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä.

Samojedien kansallinen piirikunta perustettiin 1929. Narjan-Marista tuli piirikunnan hallinnollinen keskus 1932. Piirikunnan nimi muutettiin Nenetsian autonomiseksi piirikunnaksi vuonna 1977.

Nenetsit olivat nomadeja, jotka elivät poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. 1930-luvulla nenetsit kollektivisoitiin poronhoito- ja kalastuskolhooseihin. Alueen venäläis- ja komilaisväestö kollektivisoitiin kalastus- ja karjanhoitokolhooseihin. Osa nenetseistä asettui jo 1930-1950-luvuilla pysyvästi asumaan vasta perustettuihin kolhoosien tukikohtakyliin, jossa he kalastivat, työskentelivät vasta perustetuilla karjatiloilla tai valtion sektorilla. 1960-luvulla aloitettiin aktiivinen poronhoitajien asuttamispolitiikka. Perheet asuisivat kylissä ja vain miehet kävisivät tundralla hoitamassa poroja. Tämä politiikka onnistui vain osittain, sillä vielä tänäkin päivänä osa poronhoitajista elää perheineen tundralla, kun taas toisin paikoin vain miehet ovat tundralla. 1920-luvulta lähtien nomadiperheiden lapsia varten avattiin asuntolakouluja, joissa lapset asuivat kouluvuoden. Kouluissa oli venäjänkielinen opetusohjelma, joissa ei huomioitu paikalliskulttuuria ollenkaan.