Murmanskin alue

RussiaMurmanskOblast.png | Murmansk Oblask Flag.gif Murmanskin alue () on Venäjän federaation hallinnollinen alue (subjekti) Pohjois-Euroopassa. Se käsittää Kuolan niemimaan, Petsamon ja Kantalahden ympäristön. Murmanskin alue rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Barentsinmereen, etelässä Vienanmereen ja Karjalan tasavaltaan, lännessä Suomeen sekä luoteessa Norjaan. Alueen pääkaupunki on Murmansk (1916-1917 nimenä Romanov-na-Murmane). Alueen pinta-ala on 144 900 km².

Maantiede

Murmanskin alue sijaitsee lähes kokonaan napapiirin pohjoispuolella. Golf-virran ansiosta alueen ilmasto on kuitenkin melko leuto. Keskilämpötila on tammikuussa rannikolla -8 °C ja sisämaassa -13 °C ja heinäkuussa rannikolla +8 °C ja sisämaassa +13 °C. Keskimääräinen sademäärä vuodessa on noin 400 mm.

Alueella on monia tuntureita, joista korkein on Hiipinä (1 191 m). Vesistöistä mainittakoon Paatsjoki Norjan vastaisella rajalla, Tuulomajoki, Luttojoki ja Nuortijärvi. Merkittävimmät vuonot ovat Kuolavuono ja Petsamonvuono.

Väestö

Murmanskin alueen asukasluku on 1 018 000 (1999) ja väentiheys on 7,0 as./km². Vakituisten asukkaiden lisäksi alueelle on sijoitettu noin 200 000 sotilasta. Väestön keski-ikä on vain 31 vuotta. Väestöstä asuu kaupungeissa 93 %. Suurimmat kaupungit ovat Murmansk (381 800 as. vuonna 1999), Apatity (69 000 as.) ja Kantalahti (45 000 as.).

Enemmistö väestöstä on nykyisin venäläisiä, mutta alueella asuu myös runsaasti muita kansallisuuksia. Vuonna 1992 väestöstä oli venäläisiä 80,6 %, ukrainalaisia 7,9 %, valkovenäläisiä 3,4 %, tataareja 1,0 %, mordvalaisia 0,4 %, komeja 0,3 %, kolttasaamelaisia 0,2 %, mareja 0,1 %, suomalaisia 0,1 %, virolaisia 0,1 %, nenetsejä 0,01 % ja vepsiä 0,01 %. Alueen alkuperäisiä asukkaita ovat kolttasaamelaiset.

Hallinto

Murmanskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Murmansk. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma. Murmanskin alueen autojen rekisterikilven subjektinumero on 51.

Talous

Murmanskin alueella on runsaasti luonnonrikkauksia. Alueen kaivosteollisuus tuottaa kuparia, alumiinia, fosfaattia, wolframia, nikkeliä, rautaa, kobolttia, apatiittia, nefeliinia, lopariittia, kiillettä, vermikuliittia ja kvartsimaasälpää. Suurin osa raaka-aineista kuitenkin kuljetetaan muualle Venäjälle, eikä alueelle ole kehittynyt niihin perustuvaa teollisuutta. Kaivosteollisuuden ohella merkittävin elinkeino on kalastus ja kalanjalostusteollisuus. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat vuoriteollisuus-, konepaja-, telakka- ja elintarviketeollisuus. Myös kalastus on merkittävä elinkeino. Lisäksi on energiantuotantoa. Kolttasaamelaiset harjoittavat porotaloutta.

Alueelta johtaa etelään Muurmannin rata. Lisäksi Kantalahdesta johtaa rata Suomen puolelle Sallaan. Murmansk on yksi Venäjän merkittävimpiä laivastotukikohtia.

Murmanskin alue on Venäjän kymmenen rikkaimman alueen joukossa.

Hallintopiirit

Murmanskin alueella on 5 hallintopiiriä, 8 kaupunkia ja 7 suljettua kaupunkia.

Kouteron piiri (Kovdor) Ковдорский район
Kuolan piiri Кольский район
Lovjärven piiri (Lovozero) Ловозерский район
Petsamon piiri Печенгский район
Turjan piiri Терский район

Kaupungit

Apatiitti (Apatity), Апатиты
Kantalahti, Кандалакша
Hiipinä (kaupunki) Hiipinä, Кировск
Koutero, Ковдор
Kuola, Кола
Montsegorsk Мончегорск
Murmansk Мурманск
Olenogorsk Оленегорск
Umba Умба

"Suljetut kaupungit"

Ostrovnoj (Островной)
Polarnie Zori (Полярный)
Severomorsk (Североморск)
Skalistyj (Скалистый)
Snežnogorsk (Снежногорск)
Vidjajevo (Видяево)
Zaozjorsk (Заозёрск)
Nikel
Zapoljarnyi

Historia

Kolttasaamelaiset ovat alueen alkuperäisasukkaita. Venäläisiä ”pomoreita” mainitaan olleen Kuolan rannikolla jo 1300-luvulla. He harjoittivat kalastusta ja turkiskauppaa. Alueen verotus- ja kauppaoikeudet kiinnostivat monia valtioita. Vuosisatojen saatossa siitä ovat kiistelleet Venäjä, Ruotsi-Suomi, Norja sekä hollantilaiset ja englantilaiset. Venäjä ryhtyi vahvistamaan valtaansa alueella 1500-luvulla. Venäjä perusti Kuolavuonon suulle puulinnoituksen vuonna 1565 ja Petsamon yläluostarin vuonna 1533. Suomalaiset hävittivät Petsamon Yläluostarin 1589. Alueelle muutti 1900-luvun alussa porotaloutta harrastavia komeja ja nenetsejä.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Kuolavuonon jäätymättömän sataman merkitys Venäjälle kasvoi. Alueelle johtavaa Muurmannin rataa ryhdyttiin rakentamaan 1915 ja seuraavana vuonna vuonon rannalle perustettiin kaupunki nimeltä Romanov-na-Murmane (nykyinen Murmansk). Vuonna 1918 kaupungissa puhkesi bolševikkivallankumous, jonka ”valkoiset” joukot tukahduttivat. Vuosina 1918-20 alue oli Ison-Britannian. Sen jälkeen alue siirtyi Neuvostoliitolle. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset valloittivat alueen läntisimmän osan, mutta eivät onnistuneet valtaamaan Murmanskia eivätkä Muurmannin rataa, jotka olivat Neuvostoliitolle tärkeä huoltoreitti. Talvisodan jälkeen Suomen luovuttama Kalastajansaarennon länsiosa liitettiin Murmanskin alueeseen ja jatkosodan jälkeen kävi samoin koko Petsamolle. Toisen maailmansodan jälkeen Kantalahden piiri ja siihen liitetty osa Suomen luovuttamaa Sallan-Kuusamon aluetta liitettiin Murmanskin alueeseen.