Rembrandt, Auto-portrait, 1660.jpg Muotokuva kuvaa henkilöä. Se voi olla piirustus, maalaus, veistos tai valokuva. Muotokuvalla voidaan tarkoittaa myös jotain henkilöä kuvaavaa ja selittävää artikkelia, reportaasia, kirjaa tai television dokumenttiohjelmaa.
Muotokuvassa pyritään esittämään henkilön olennaisimpia piirteitä, hänen taustaansa, persoonallisuuttaan tai pyrkimyksiään. Muotokuva pyrkii usein esittämään myös kuvaamansa henkilön tärkeimmät ja arvostetuimmat puolet sekä kuvaamaan hänen yhteiskunnallista asemaansa. Näin siinä usein korostuu aikansa arvostukset.
Ihon väri ja muodostus, kasvot, katse ja ilme, sekä kädet ovat tavallisia muotokuvan elementtejä. Katseen suunta on eräs muotokuvan keskeisiä sommitteluelementtejä. Henkilön aseman tunnistamiseksi muotokuvassa esitetään tavallisesti häneen liittyviä attribuutteja. Ne ovat esineitä, jotka liittyvät kuvattuun henkilöön hänen tunnusmerkkeinään tai symboleinaan ja ne johdattavat katsojan huomion henkilön luonteenominaisuuksiin, toimintaan tai johonkin erityistapahtumaan.
Se tapa, jolla henkilö tavallisesti länsimaissa kuvataan, kehittyi bysantin taiteessa. Ikoni onkin esikuva länsimaiselle muotokuvalle aina tämän päivän muotokuvamaalaukseen ja valokuvaukseen asti. Henkilö kuvataan joko suurena tai pienenä puolikuvana, vartalo ja kasvot kohti katsojaa, useimmiten kasvot ja katse avoimina. Myös attribuutit ja vaatekuosit laskoksineen esitettiin tarkasti ikonissa.
Tällainen muotokuvan kuvaamistraditio on vakiintunut länsimaissa. On silti vaikea rajata varsinaista muotokuvaa ja vähemmän muodollista kuvaa henkilöstä, jota on tapana sanoa henkilökuvaksi. Muotokuvan tärkeä ominaisuus länsimaissa on ollut sen tunnistettavuus. Muotokuva hallitsijasta nähdään yleensä virallisena ja tästä poikkeavat kuvat aiheuttavat tavallisesti kohua, kuten taidemaalari Rafael Wardin tasavallan presidentti Tarja Halosesta vuonna 2002 maalaama muotokuva.
Muotokuvan tyyppejä ovat esimerkiksi hallitsijamuotokuvat ja taiteilijoiden omakuvat. Muotokuva liitetään usein johonkin tapahtumaan, kuten hallitsijan kruunajaisiin, ylioppilaaksi tuloon, kasteeseen tai eläkkeelle siirtymiseen. Vaikka muotokuva keskittyy tavallisesti yhteen henkilöön, ryhmämuotokuva voi kuvata pariskuntaa, perhettä tai suurempaa ryhmää. Hallitsijamuotokuvista suosittu on tänään valtionpäämiesten tapaamisissa otettava ryhmämuotokuva.
Muotokuvalla on useita käyttötarkoituksia. Tavallisesti se on muisto tai muistutus henkilöstä, joka koskee hänen nykyistä tai kuolemaansa edeltävää olemassaoloa tai asemaa. Muotokuvaan voi liittyä myös kulttia eli palvelevaa kunnioittamista, kuten uskonnollisissa, poliittisissa, taiteellisissa tai populaarikulttuurin yhteyksissä tavattavaa idolatriaa eli kuvainpalvontaa. Tällainen suhtautuminen muotokuvaan on havaittavissa mm. lukuisissa uskonnoissa, sekä esimerkiksi sosialistisen realismin tai fasismin taiteessa.
Myös päinvastainen ilmiö saattaa tapahtua. Muotokuvasta saattaa tulla niin voimakas henkilön asemaan liittyvä symboli, että sen esittäminen saatetaan kieltää ja teos voidaan tuhota. Tällöin harjoitetaan kuvainraastoa eli ikonoklasmia.
Taidemaalari Rafael Wardin maalaama tasavallan presidentti Tarja Halosen muotokuva.
| Vanhan maalaustaiteen genret |
Porträt | Portrait | Retrato | Portreto | Portrait | דיוקן | Portret | 肖像 | პორტრეტი | Retrato | Porträtt | 自画像
This article is licensed under the GNU Free Documentation License.
It uses material from the
"Muotokuva".
Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world