Tapisserie moines mannequins.jpg Munkki on eri uskontokuntien tapaperinteessä mies, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa. Sana tulee kreikan sanasta monakhos (μοναχός), joka käännetään yleensä yksinäiseksi henkilöksi, joko mieheksi tai naiseksi. Sana otettiin käyttöön kuvaamaan egyptiläisiä miehiä ja naisia, jotka 200-luvulla vetäytyivät yksinäisyteen Nitrian autiomaahan jäljitelläkseen Pyhän Antoniuksen, ensimmäisen kristityn munkin, elämää.
Munkin naispuolinen vastine on nunna.
Katolisessa kirkossa munkiksi tuleminen muodostuu useista eri vaiheista, jotka voivat erota sekä luostarin että sääntökunnan traditioiden mukaan.
Munkiksi pyrkivää kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa postulantiksi. Tänä aikana postulantti osallistuu luostarin elämään parhaan kykynsä mukaan, minkä jälkeen hänestä tulee noviisi. Noviisivaiheen elämä vastaa munkin elämää, se kestää vähintään vuoden, mutta sinä aikana ei yleensä vielä tehdä munkkilupausta.
Katolisessa kirkossa munkit kutsuvat toisiaan veljiksi. Vain papiksi vihittyjä munkkeja kutsutaan isiksi.
Miesluostarin johtajaa kutsutaan katolisessa maailmassa apotiksi ja naisluostarin johtajaa abbedissaksi.
Ortodoksisessa kirkossa tie munkkeuteen kulkee kokelaskauden kautta. Silloin kilvoittelijaa nimitetään noviisiksi ja häntä kutsutaan puhuttelunimellä veli.
Noviisikauden jälkeen seuraa vihkimys viitankantajamunkiksi, josta lyhykäisyydessään käytetään nimeä munkki ja puhuttelunimenä on Suomessa edelleen veli mm. Kreikassa munkkeja kutsutaan myös puhuttelunimellä isä.
Munkki voidaan vihkiä myös pappeuden eri asteisiin diakoniksi tai papiksi, jolloin heistä vastaavasti tulee munkkidiakoneja tai pappismunkkeja ja kutsumanimenä käytetään kirkollisen nimen yhteydessä isä.
Munkki voi saada kirkollisen arvonimen, arkkimandriitta. Arvon myöntää piispa.
Miesluostarin johtajaa kutsutaan ortodoksisessa maailmassa igumeniksi.
Buddhalaisuudessa munkki- ja nunnavihkimyksen sisältö ja asteet riippuvat koulukunnasta. Esim. zen-munkin lupaukset ovat erilaiset kuin Theravada-munkin. Buddhalaiset munkkilupaukset voi ottaa joissakin traditioissa määräajaksi tai pysyvästi.
Kokelaan luostarisäännöstö Theravada-traditiossa koostuu kahdeksasta harjoitusohjeesta, joita myös maallikoiden tulisi noudattaa luostarialueella:
Muissa traditiossa lupausten sisältö vaihtelee vähän (esim. Zen-luostareissa saatetaan nauttia ilta-ateria). Myös ohjeiden tulkinta vaihtelee, jotkut traditiot esim. pitävät tupakkaa tarkkavaisuutta heikentävänä aineena. Varsinainen noviisivihkimys käsittää kymmen lupausta. Huvituksia ja ruumiin koristamista koskeva seitsemäs sääntö on jaettu kahtia, ja lisäksi rahan käsittelyä tulisi välttää.
Täyden vihkimyksen Theravada-munkkia kutsutaan bhikkhuksi (nunnan on bhikkhuni), myös bhiksu ja bhiksuni -muotoa tavataan. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti kerjäläistä. Maallikot käyttävät usein varsinkin vanhemmista munkeista kunnioittavaa nimitystä bhante (kunniotettu herra) Bhikkhujen oletetaan seuraavan vinaya-säännöstöä, johon kuuluu 227 sääntöä. Tiibetiläisessä traditiossa munkin nimitys on gelong (nunnan gelongma).
Buddhalaismunkin yhteiskunnallinen asema on varsin korkea. Thaimaassa kuningas kumartaa munkille, mutta munkki ei kumarra kuninkaalle.
Монах | Munk | Monk | Monje | Monako | Moines et moniales | Monachus | Monnik | 修道士 | Munk | Monge | Монах | Monk | Menih | Munk
This article is licensed under the GNU Free Documentation License.
It uses material from the
"Munkki (uskonto)".
Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world