Daniil Aleksandrovich, Aleksanteri Nevskin nuorin poika, perusti Moskovan kaupungin pohjalle Moskovan ruhtinaskunnan 1200-luvulla, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.

Moskovan noustua ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä.

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat

• Daniel (1283–1303)
• Juri (1303–1325)
• Iivana I (1325–1341)
• Semjon (1341–1353)
• Iivana II (1353–1359)
• Dimitri (1359–1389)
• Vasili I (1389–1425)
• Vasili II (1425–1462)
• Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – ensimmäinen Tsaari – nai viimeisen Bysantin keisarin tyttären
• Vasili III (1505–1533)

Katso myös

• Moskovan Venäjä

Moskova | Venäjän historia