Moskovan rauha.png Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12. maaliskuuta 1940 välillä solmittu rauhansopimus, joka päätti talvisodan. Rauha astui voimaan 13. maaliskuuta, kun Suomen joukot olivat murtumassa, ja Neuvostoliiton joukot jo lähentelivät Suomen sen ajan toiseksi suurinta kaupunkia Viipuria. Neuvostoliiton halukkuutta rauhaan lisäsi Ranskan ja Ison-Britannian lupaama – lopulta riittämättömäksi arvioitu – sotilaallinen apu Suomelle. Avun toteutuminen arvioitiin lisäksi epävarmaksi.

Rauhanehdot

Rauhasta ei suoranaisesti edes neuvoteltu, vaan Neuvostoliitto saneli ehdot. Rauhanehdot olivat Suomelle raskaat runsaine alueluovutuksineen. Suomi menetti yhteensä noin 35 000 km² eli noin 10 prosenttia alueestaan ja sai haasteekseen evakkoon lähteneiden 422 000 ihmisen eli 12 %:n väestöstä asuttamisen.

Luovutettuihin alueisiin kuuluivat:

• Karjalankannas (Viipuri ja Käkisalmi)
• Laatokan Karjala (Sortavala)
• Osia Sallasta ja Kuusamosta
• Suomen hallitsema osa Kalastajasaarentoa Petsamosta
• Suomenlahden ulkosaaret: Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari

Muita rauhanehtoja olivat muun muassa:

• Hangon vuokraaminen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi seuraaviksi 30 vuodeksi
• Menetettyjen alueiden taloudellisten laitosten palauttaminen (koneet ym.)
• Liittoutumattomuus Neuvostoliittoa vastaan

Moskovan rauhaa, jota jo sen voimassa ollessa kutsuttiin myös välirauhaksi, ei tule sekoittaa vuonna 1944 solmittuun Moskovan välirauhaan, joka päätti jatkosodan. Lopullisesti Suomen ja Neuvostoliiton sekä Ison-Britannian ja eräiden muiden liittoutuneiden välisen sodan tulokset määriteltiin Pariisin rauhansopimuksessa vuodelta 1947.

Rauhansopimukset | Toinen maailmansota | Suomi 1939-1945

Moscow Peace Treaty (1940) | Vrede van Moskou | Freden i Moskva 1940 | Tratatul de pace de la Moscova (1940)