Moskova

Vaakuna	Sijainti	- bgcolor="#FFFFFF"	Coat of Arms of Moscow.png	Moscow In Europe.png
Perustiedot		- bgcolor="#FFFFFF"	Sijainti	55° 45′ N. 37° 37′ E.	- bgcolor="#FFFFFF"	Pinta-ala	1 081 km²	- bgcolor="#FFFFFF"	Väestö	10 409 200 (vuonna 2005)	- bgcolor="#FFFFFF"	Asukastiheys	8 537,2 henkilöä / km²	- bgcolor="#FFFFFF"	Korkeus	150–200 metriä merenpinnasta	- bgcolor="#FFFFFF"	Postinumero	119992–123182	- bgcolor="#FFFFFF"	Suuntanumero	+7 495, +7 499	- bgcolor="#FFFFFF"	Rekisterikilven numerot	77, 99, 97, 177

Moskova ( ) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa, ollen näin Euroopan väkirikkain suurkaupunkialue. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.

Maantiede

Msk all districts.svg Moskova on itsessään yksi Venäjän federaation subjekti ja erillinen sitä ympäröivästä Moskovan alueesta. Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, 55,75 N ja 37,62 E. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä tasangolla Oka- ja Volga-jokien välissä, Moskova-joen varrella.

Kaupungin rajan muodostaa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.

Hallinnolliset alueet

Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet

Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 piiriin (районы). Kymmenen piirikuntaa on esitetty oheisessa kartassa:

keskinen (Центральный)
pohjoinen (Северный)
koillinen (Северо-Восточный)
itäinen (Восточный)
kaakkoinen (Юго-Восточный)
eteläinen (Южный)
lounainen (Юго-Западный)
läntinen (Западный)
luoteinen (Северо-Западный)
Zelenogradin piirikunta (Зеленоградский)

Historia

Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta

Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta. Kansanrunouden kerääjä D. E. D. Europaeuksen mukaan nimi on syrjäänin kieltä ja tarkoittaa lehmävettä. Selitys on kuitenkin luultavasti väärä. Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatievskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraakseensa Moskovaan. Moskov oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmatti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156, ts. perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na boru (Vapahtaja havumetsässä).

Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova kärsi pahoja vaurioita kaupungin palaessa Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Maaliskuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.

Ilmasto

Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5°C ja keskimääräinen vuosisademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.

Moskovan lämpötila on talvella yleensä 12-15 pakkasasteen välillä, joskus jopa -20°C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla.

Moskva-joen jää lähtee tyypillisesti 12. huhtikuuta. Pysyvä lumipeite vallitsee 23. marraskuuta - 16. maaliskuuta.

Väestö

Population Development Moscow.png

**Moskovan asukasmäärän kehitys**
1400: 40 000	1811: 270 200	1912: 1 617 157
1638: 200 000	1813: 215 000	1920: 1 027 300
1710: 160 000	1825: 241 500	1926: 2 101 200
1725: 145 000	1840: 349 100	1939: 4 609 200
1738: 138 400	1856: 368 800	1959: 6 133 100
1775: 161 000	1868: 416 400	1970: 7 194 300
1785: 188 700	1871: 601 969	1979: 8 142 200
1888: 753 459	1989: 8 972 300	1897: 1 038 600
2002: 10 383 000

Koulutus

Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto. Moskovan konservatiorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.

Liikenne

Moskovassa on viisi lentokenttää. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin.

Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.

Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2½ miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.

Leningradka.jpg

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml elegantteine sipulikupoleineen, mikä tarjoaa paikan kansalliselle hallitukselle. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa ovat kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali.

Moscow RedSquare.jpg

Kremlin Spasskaya Tower.jpg

Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös maailmankuulu Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (mm. Andrei Rublëv). Tretjakovin galleria on Venäjän kansallistaidemuseo. Lisäksi kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu niin ikään kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.

Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin subwayn ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään. Tverskaja-kadulla sijaitseva Majakovskaja-asema voitti Moskovan maailmannäyttelyn suunnittelun ykköspalkinnon art deco -tyylillään.

Arkkitehtuurin osalta kuuluisia ovat myös "Stalinin seitsemän sisarta", seitsemän Josif Stalinin valtakaudella rakennettua pilvenpiirtäjää, jotka auttavat kaupungilla navigoinnissa. Näihin rakennuksiin kuuluvat mm. Moskovan yliopisto ja Leningradskaja-hotelli.

Urheilu

Ylivoimaisesti suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa peräti kuusi joukkuetta: FC Moskova, TsSKA, Dynamo, Lokomotiv, Torpedo ja Spartak. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn.

Kulttuuri

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista.

Aiheesta muualla

Kaupungin kotisivu
Moscow Times - englanninkielinen sanomalehti
Menokone
Taksimiesten tietotoimisto (epäluotettava mutta hauska)
Moskova Wikitravelissa
Moscow Life: A tourist and travel guide to Moscow, in English