Mopo

Mopo, vanhalta nimeltään moottoripolkupyörä tai mopedi, on kaksipyöräinen tai harvemmin myös kolmi- tai nelipyöräinen ajoneuvo, jonka iskutilavuus on alle 50 kuutiosenttimetriä ja suurin sallittu rakenteellinen nopeus ja ajonopeus on 45km/h. Mopon ajo-oikeuden saa Suomessa vähintään 15-vuotias, joka täyttää ajokortin saamisen vaatimukset ja läpäisee liikennesääntöjä käsittelevän teoriakokeen. Ajokoetta ei ole. Mopolla ajo edellyttää M-ajokorttiluokkaa, mutta mopoa saa ajaa, jos on suorittanut ylemmän tason korttiluokan, kuten A tai B. Ennen vuotta 1985 syntyneille mopokortti ei ole pakollinen.

Mikäli mopossa on tehoa <1000w sekä huippunopeus alle 25km/h ja siinä on myös polkimet, saa tätä ajaa ilman mopokorttia, kunhan kuljettaja on täyttänyt 15 vuotta.

Mikäli kuljettaja on alle 15-vuotias ja haluaa silti mopoilla, mopo saa olla muuten kuten yllä mainittu, mutta moottorin pitää olla sellainen että se toimii vain poljettaessa.

Mopon historiaa Suomessa

Ensimmäiset mopedit olivat oikeastaan polkupyöriä, joissa oli pieni apumoottori. Vauhtia näille moottoripolkupyörille kertyi parhaimmillaan noin 20km/h, ja suurin osa energiasta tuli yhä kuljettajan jalkalihaksista.

50-luvun lopussa Suomen ensimmäiset mopot alkoivat tulla markkinoille. Näissä mopedeissa oli kaksi käsikäyttöistä vaihdetta ja polkimet sekä levyrunko. Moottori oli puhallinjäähdytteinen. 1960-70-luvun taitteessa yleistyi ajoviimajäähdytteinen moottori, sekä vuonna 1970 tehdyn lakiuudistuksen jälkeen jalkavaihteet tulivat kuvioihin mukaan, ja syrjäyttivät yhdessä jalkatappien kanssa käsivaihteet ja polkimet. Vaihteiden määrä kasvoi yhdellä jo 60-luvun puolella kun urheilumopot yleistyivät. Vielä 70-luvun puolivälin paikkeilla laitettiin koneeseen yksi vaihde lisää ja nelivaihteinen koneisto ajoviimajäähdytteisellä sylinterillä muodostui melkein standardiksi. 1980-luvun alussa Suomeen alettiin tuoda Japanista ns. "tossumopoja", eli pienirenkaisia ja muutenkin pienikokoisia mopoja. Myös vesi-/nestejäähdytystä kokeiltiin mm. Tunturin Tiger Aqua -mallissa. Vuonna 1995 Suomen liityttyä Euroopan Unioniin, Suomen laista poistettiin mopoja koskenut painorajapykälä, jonka mukaan mopo ei saanut painaa yli 60 kg. Näin ovet aukenivat uusille tulokkaille ja skootterivallankumous alkoi. Muovi korvasi metallin.

Nykyajan mopo on joko skootteri- tai enduromallia, moottori on nestejäähdytteinen ja hevosvoimia on noin viisi. Mopo on tuotu muista Euroopan maista, yleensä Italiasta tai Espanjasta nykyjään myöskin Kiinasta, ja huippunopeus on Suomessa myytävissä mopoissa rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Mopoja myyvät yleensä pienkoneliikkeet. Mopon hinta on 500-4000 euroa, mallista riippuen. Lisäksi sisäänajon jälkeen mopoa täytyy käyttää sisäänajohuollossa pari kertaa jotta takuu ei raukea. mutta se voi ollakin 7000 euroa Lisää mopoista ja korteista

Erilaiset mopot

Mopot jaetaan useisiin alaryhmiin. Näistä vanhimmat ovat ns. pappamopoja. Näiden seuraajina ilmestyivät urheilumopot, joiden nimitys on sittemmin vaihtunut sanaan isopyöräiset erotuksena minimopoista. Enduromopot valtasivat markkinoita 90-luvun taitteessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laajemmassa mitassa käyttöönotettu versio on skootteri. Uusin ilmiö ovat täyskatetut kyykyt, sekä "minimotot", jotka ovat pienipyöräisten mopojen kokoisia replikoita kyykky- tai maastomoottoripyöristä. Lisäksi käytetään suomimopot-termiä, jotta erotetaan Suomessa valmistetut vanhemmat mopot uusista ulkomaisista. Muita nimityksiä tämänkaltaiseen erotteluun ovat esim. "uusenska" ts. "uusenduro".

Pappamopot

Kuvaa käsitteenä mopoja, joilla suomalaiset kulkivat välttämättömät ajonsa ennen autojen yleistymistä maassamme. Solifer Export ja Tunturi Start ovat esimerkkejä kotimaisilta valmistajiltamme. Yhteisenä tekijänä pappamopoilla oli levyrunko, polkimet ja kaksi vaihdetta. Jalkatappien syrjäyttäessä polkimet myös nämä mallit siirtyivät jalkavaihteisiin. Pappamopo kuvaa nimityksenä tyypillisintä käyttäjäkuntaa; ikääntyneet miehet ja naiset huristamassa kirkonkylälle kauppa-asioille savuttavalla kulkupelillään, ei niin kovinkaan kauan sitten lähimenneisyydessämme. Sukupolvenvaihdos on koskettanut myös pappamopoilijoita: erilaiset perinnekerhot vaalivat nyt pappamopojen kunniaa ja säilymistä ajokuntoisina.

Urheilumopot

Nämä aikoinaan erityisesti nuoria silmällä pitäen valmistetut mopot alkoivat yleistyä 60-luvulla. Aluksi mopoissa käytettiin levyrunkoja, mutta 70-luvun puolivälin tienoilla siirryttiin ainakin Tunturin osalta putkirunkoihin. Mopot ovat melko matalia ja pitkänmallisia. Urheilumopojen ryhmän tunnetuimpia edustajia ovat levyrunkoinen Tunturi Sport, putkirunkoinen Tunturi Super Sport, Solifer SM ja Helkama Raisu.

Tossumopot

Tossumopot ovat pienipyöräisiä ja keveitä mopoja. Tunnetuimpia tossumopoja ovat nelitahtinen Honda Z50 Monkey ja kaksitahtinen Suzuki PV50. Muita tossumopoja ovat esimerkiksi Tunturi Hopper, Helkaman ensimmäinen ja alkuperäinen tossumopo, jota kutsutaan tossuksi ja Honda Gorilla ja Honda Ape. Honda Gorilla ja Honda Apea ei ole myyty Suomessa. Tossumopot ovat jo kauan olleet Suomen suosituimpia mopomalleja, mutta nykyjään enduromopot ja skootterit ovat alkaneet olla enemmän erityisesti nuorison mieleen.

Enduromopot

Enduromopojen erityispiirre on hyvä maastosoveltuvuus. Joustovarat ovat suuret, maavaraa on reilusti ja pakoputki kulkee yläkautta. Enduromopojen aika alkoi 1980-luvun puolestavälistä ja jatkuu yhä. Ensimmäisiä enduromopoiksi laskettavia mopoja ovat Tunturi Tiger ja Suzuki S. Nykyään suosiossa ovat valmistajat Derbi, Gas Gas,Rieju, Peugeot, Yamaha ja Aprilia. Uudemmissa enduromopoissa on yleensä kuusi vaihdetta ja moottorit ovat kaksitahtisia. Uusimmat enduromopot ovat melko korkeita (n. 95 cm:n istuinkorkeus)

Skootterit

Skootterilla tarkoitetaan kaksipyöräistä ajoneuvoa, joka on lähes täysin katettu muovilla. Jaloille on jalkatila ja astinlaudat, mutta ei jalkatappeja. Skootterien vakiovarustukseen kuuluu useimmiten sähkökäynnistin moottorin käynnistämiseen. Toisiovetolaitteena toimii variaattori. Merkkejä ja malleja on valtavasti, mutta niistä tärkeimpänä voi nostaa esille skootterin kehittäjän, italialaisen Vespan. Skoottereiden osalta nelitahtimoottorien käyttö on syrjäyttämässä perinteisen kaksitahtisen moottorin. Kaikki skootterit eivät ole kuitenkaan mopoja. Markkinoilla on skootterimallisia pyöriä, jotka ovat Suomen lain mukaan moottoripyöriä tai kevytmoottoripyöriä. Mopoiksi rekisteröitäviä skootterimallisia mopoja kutsutaan moposkoottereiksi.

Virittäminen (Suomen laki)

Virittämisellä tarkoitetaan pääasiassa mopon rakentelua siten, että se ylittää sallitun rakennenopeuden 45 km/h, vaikka uudemmat mopot menevät ilmankin virittämistö usein yli 50 km/h. Virittämistä on myös mopon rakenteen muuttaminen muulla lainvastaisella tavalla, kuten iskutilavuuden laajentaminen yli 50cm³:n. Virittäminen on laitonta ja siitä voi saada osakseen seuraavat syytteet:

Ajokortitta ajo: ajoneuvo saatetaan katsoa (kevyt-)moottoripyöräksi ja kuljettaja syyllistyy ajokorttitta ajoon, jollei hänellä ole A1 tai A -ajokorttia.
Rangaistus maksamattomista veroista: ajoneuvo, joka ei täytä mopon määritteitä, verotetaan moottoripyöräveron mukaisesti.
Rangaistus mopon virittämisestä

Huolto

Huolto maksaa yleensä n. 60 euroa. Huollossa tarkastetaan sytytystulppa ja vaihdetaan öljyt sekä korjataan mahdollisesti ilmenneet viat ja kulumat. Kiinalaisissa pienirenkaisissa skoottereissa moottori on nelitahtinen ja ilmajäähdyttinen ja niitä tulee huoltaa säännöllisesti, kuitenkin harvemmin kuin kaksitahtisia mopoja.

Sisäänajo

Mopon valmistumisen jälkeen sen eri osat eivät ole vielä sovittautuneet toisiinsa ja vastakkain liikkuvissa osissa on karheutta. Moottorin osat - mäntä, sylinteri ja laakerit - hioutuvat melko hitaasti toistensa mukaisiksi. Sisäänajon pituus riippuu moposta, mutta yleensä n. 500 km on tarpeeksi pitkä matka sisäänajolle. Myös männän, tai laakereiden vaihdon jälkeen sisäänajo on tarpeellista.

Mopojen yleiset tekniset tiedot

Moottori: 1-sylinterinen, 2- tai 4-tahtinen

Kuutiotilavuus: 40cc - 49.9cc

Jäähdytys: Neste- tai ilma-jäähdytys

Voitelu: Automaattinen tuoreöljyvoitelu tai valmis sekoitus tankissa

Kaasutin: 8mm - 18mm

Käynnistys, Sähkö ja/tai poljinkäynnistys

Vaihteet: 3 vaihteinen puoliautomaatti, variaattori, 4 vaihdetta manuaalikytkimellä, 6 vaihdetta manuaalikytkimellä

Kuivapaino: 60kg - 120kg

Jarrut: Levyjarrut tai rumpujarrut

Polttoainesäiliön tilavuus: 3.4l - 11l

Liikennevälineet

Gourt Home::Gourt :: Mopo