Mongolia

Related Topics:
Mongolian :: Mongolia

Mongolia on sisämaavaltio Aasiassa, Venäjän ja Kiinan välissä. Suureksi osaksi Gobin aavikon peittämä maa on maailman harvaanasutuin valtio http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls.

Mongolia on maailman toiseksi suurin sisämaavaltio Kazakstanin jälkeen.

Historia

Mongols-map.png

Vanhimmat tiedot mongoleista saattavat olla Kiinasta noin 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Mongoli-nimitys ilmestyi lähteisiin mahdollisesti 600-luvulla Tang-dynastian kronikoissa; sitä ennen kiinalaiset olivat kutsuneet Mongolian aluetta nimellä Xiongnu. Tiedot mongoleista ennen Tšingis-kaanin aikaa ovat kuitenkin varsin vähäisiä.

Temujin yhdisti alueen muut heimot kuten tataarit, naimaanit ja merkiitit valtansa alle ja hänestä tuli 1206 Mongolian hallitsija, Tšingis-kaani. Hän ryhtyi rakentamaan imperiumia ja kaanin ratsumiehet etenivät nopeasti Kiinaan, Venäjälle ja Keski-Aasiaan. Voittoisaan strategiaan kuuluivat hyvin organisoitu vakoojaverkosto, yllätyshyökkäykset ja kauhupropaganda mongolian vastarinnan harjoittajiin kohdistamista julmuuksista. Mongolivaltakunta ulottui laajimmillaan Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan saakka. Viimeinen suurkaani, Kublai-kaani hallitsi kenties kaikkien aikojen laajinta valtakuntaa - olkoonkin että valtakunta oli silloin jo käytännössä hajonnut itsenäisiin kaanikuntiin. Se ulottui Koreasta Unkariin ja Siperiasta Pohjois-Intiaan.

1300-luvun lopussa kiinalainen Ming-dynastian ensimmäinen keisari Zhu Yuanzhang karkotti mongolit takaisin pohjoiseen. Suurvalta pirstoutui keskenään kahakoiviksi heimoiksi. 1686 Mongoliasta tehtiin kaksi Kiinan provinssia, Ulko-Mongolia ja Sisä-Mongolia. 1911 Kiina myönsi Venäjän painostuksesta Ulko-Mongolian itsenäisyyden. 1924 Neuvostoliiton toimesta perustettiin Mongolian kansantasavalta.

Neuvostoliitto puolusti Mongoliaa Japanilta toisessa maailmansodassa. Vuodesta 1939 vuoteen 1952 Mongoliaa johti stalinistista politiikkaa Neuvostoliiton suojeluksessa harjoittanut marsalkka Horloodgiyn Tšoibalsan. Sekä Kiinan tasavalta että Kiinan kansantasavalta tunnustivat Mongolian itsenäisyyden sodan jälkeen, mutta Kiinan ja Neuvostoliiton ajautuessa riitoihin 1958 Mongolia tuki Neuvostoliittoa ja sinne sijoitettiin Neuvostoliiton sotilastukikohtia. Mongolia liittyi YK:hon vuonna 1961.

Vuonna 1990 kommunistinen puolue luopui yksinvallastaan ja vuoden 1992 perustuslaki muutti kansantasavallan parlamentaariseksi valtioksi.

Provinssit

Mongolia koostuu 21 provinssista eli aimakista sekä pääkaupungista Ulan Batorista, jolla on provinssin asema. Provinssien jaetut osat ovat nimeltään sum, ja edelleen jaettuna bag. Mg-map.png

Maantiede

Mongolia rajoittuu pohjoisessa Venäjään ja etelässä,idässä ja lännessä Kiinaan. Mongolia koostuu pääosin ylängöstä, sekä melko tasaisista aroista. Gobin autiomaa peittää maan eteläosat, kun taas pohjois- ja länsiosat ovat vuoristoisia. Suurimmassa osassa maata kesät ovat kuumia ja talvet varsin kylmiä, jopa −30 °C.

Talous

Useat mongolit saavat elantonsa karjanhoidosta, ja se vastaa yli kahta kolmasosaa kokonaistuotannosta. Arviolta puolet kansasta kiertää edelleen jurttineen ja eläimineen laitumelta toiselle. Paimennettaviin eläimiin kuuluvat vuohet, lampaat, jakit, kamelit, lehmät ja hevoset. Paheneva pula kunnon laidunmaista sa yhä useamman harkitsemaan elannon hankkimista maanviljelystä tai kasvimaanpidosta. Valtiontiloilla viljellään viljaa ja rehua suuressa mitassa. Elintarvikkeiden sekä kuparin jalostus ovat merkittävät vientituotteet. Mongolia on myös maailman kolmanneksi suurin fluoriitin tuottaja. Maassa on varsin huomattavat öljy-ja maakaasuvarat, mutta niitä ei saada varojen ja perusrakenteen puutteen vuoksi hyödynnettyä. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat Venäjä, Kiina, Japani ja Yhdysvallat.

Neuvostoliitto oli myös taloudellisesti Mongolian tärkeä tukija, ja neuvostomaan romahdus aiheutti Mongoliassa syvän talouskriisin. Köyhän valtion ainoa keino työllistää tehtaista ja kollektiivitiloilta yli jääneitä ihmisiä oli antaa heille hieman karjaa ja kehoittaa heitä siirtymään aroille.

Väestöjakauma

Suurin osa Mongolian väestöstä (90 %) on mongoleja, jotka jakautuvat useisiin heimoihin. Näistä suurimman muodostavat halhat, jotka luetaan itämongoleihin ja joita on yli 75 %. Muita heimoja ovat länsimongolit eli kalmukit (5–7 %) ja pohjoismongolit eli burjaatit (3 %), joitten lisäksi on vielä kymmeniä pienempiä heimoja. Väestöön kuuluvat mongolien lisäksi kazakit (4 %), kiinalaiset (2 %) ja venäläiset (2 %). Muihin kansallisuuksiin kuuluvat muodostavat 2 % väestöstä.

Kulttuuri

2500 pictures of travel in Mongolia

Mongolia 103.88219E 46.91703N.jpg

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

karjataloustuotteet

Aiheesta muualla

Suomi–Mongolia-Seura ry
Mongolia photo
Hannu Pesonen: Mongolian aroilla vauraus lasketaan hevosin ja lampain/Mongolia ratsastettiin maailmankartalle (Tiede 3/2002)

Lähteet