Ribbentrop-Molotov.PNG | MolotovRibbentropStalin.jpg allekirjoittaa Molotovin-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan.]] Molotovin–Ribbentropin sopimus (myös Hitler–Stalin-pakt) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.

Sopimuksen historiallinen merkitys oli siinä, että se takasi Adolf Hitlerille Neuvostoliiton puolueettomuuden, jolloin Saksa saattoi ryhtyä sotaan Puolaa ja länsiliitoutuneita vastaan. Saksa käynnistikin toisen maailmansodan vain vähän yli viikko sopimuksen jälkeen hyökkäämällä Puolaan. Samalla Neuvostoliitto sai tarvitsemaansa lisäaikaa valmistautuakseen väistämättömänä pitämäänsä sotaan Saksaan vastaan.

Molotovin–Ribbentropin sopimuksen solmimisen yhteydessä on katsottu laaditun myös salainen lisäpöytäkirja, jossa Itä-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin. Latvia, Viro ja Suomi määriteltiin lisäpöytäkirjassa kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin. Myös Romanialle kuuluva Bessarabia annettiin sopimuksessa Neuvostoliitolle. Lisäksi Puolan kohtalon katsottiin ratkeavan myöhemmän kehityksen perusteella. Kyseisen lisäpöytäkirjan yhtään alkuperäistä kappaletta ei ole löydetty arkistoista. Yhdysvaltalaiset joukot löysivät siitä otetuksi väitetyn mikrofilmin toisen maailmansodan jälkeen. Lisäksi lisäpöytäkirjan olemassaolo on päätelty toissijaisesta lähteistä.

28. syyskuuta 1939 tehdyllä lisäsopimuksella Liettua, lukuun ottamatta Memelin aluetta, siirrettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Samana päivänä annetulla uhkavaatimuksella kaikki kolme Baltian maata pakotettiin sallimaan Puna-armeijan joukkojen sijoitus niiden maaperälle.

Neuvostoliitto pyrki Molotov–Ribbentrop-sopimuksen suoman Saksan puolueettomuuden turvin hankkimaan Suomelta alueita turvatakseen Leningradin turvallisuutta. Neuvottelut aluevaihdoista katkesivat, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja syttyi talvisota, jonka seurauksena Suomi menetti alueita.

Saksan voitettua Ranskan kesäkuussa 1940 Baltian maat liitettiin Neuvostoliittoon, ja Romania joutui taipumaan Bessarabian ja ja Pohjois-Bukovinan luovuttamiseen Neuvostoliitolle.

Molotovin–Ribbentropin sopimus raukesi Saksan hyökätessä Neuvostolittoon 22. kesäkuuta 1941.

Toinen maailmansota

Пакт Рибентроп-Молотов | Пакт Молатава-Рыббэнтропа | Hitler-Stalin-Pakt | Γερμανοσοβιετικό Σύμφωνο μη Επίθεσης | Molotov-Ribbentrop Pact | Pacto Molotov-Ribbentrop | Pacte Molotov-Ribbentrop | Patto Molotov-Ribbentrop | 独ソ不可侵条約 | Molotov-Ribbentroppact | Molotov-Ribbentrop-pakten | הסכם ריבנטרופ-מולוטוב | Pakt_Ribbentrop-Mo%C5%82otow | Pacto Ribbentrop-Molotov | Pactul Molotov-Ribbentrop Советско-германские договоры 1939 | Pakt Hitler-Stalin | Molotov-Ribbentroppakten | 苏德互不侵犯条约