Mikkeli

Related Topics:
Mikkeli

Mikkeli () on Suomen kaupunki joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Mikkeli on Itä-Suomen läänin pääkaupunki.

Kaupungissa asui vuoden 2004 alussa 46 511 ihmistä ja sen pinta-ala on 1622,1 km², josta 303,6 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 35,3 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan entinen kuntakeskus ja Otavan taajama.

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle joka laskee Puulaveteen.

Historiaa

Mikkeli_Kivisakasti.jpg, Mikkelin vanhin rakennus.]] Mikkeli Cathedral.jpg valmistui 1897 ja sen piirsi Josef Stenbäck.]] Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla on kivikaudelta. Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty mm. Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Mikkelin seutua pidetään savolaisen asutuksen syntypaikkana.

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa.

Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.

Nuijasodassa surmattiin 23. tammikuuta 1597 yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelissä Kenkäveron pappilassa.

Kustaa III:n Venäjän sodassa 1788–1790 käytiin 13. kesäkuuta 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmella taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisarilta Nikolai I:ltä. Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843.

Sisällissodassa 1918 Mikkelistä tuli yksi paikkakunnista, joilta valkoisten toimintaa johdettiin. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939-40 ja 1941-44 Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui Mikkelin keskuskansakoulussa. Nykyisin tämä vanha v. 1902 rakennettu koulurakennus on nimetty Päämajakouluksi ja sen tiloissa toimii Päämajamuseo jossa on mm. marsalkka Mannerheimin museoitu työhuone. Päämajakaupunkina toimimisen muistoksi Mikkelin vaakunassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa sekä vuonna 1944 myönnetty neljännen luokan Vapaudenristi nauhoineen.

9. elokuuta 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä pankinkonttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tämä tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.

Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki. Nykyisen kokonsa ja muotonsa Mikkeli sai, kun vuonna 2001 Anttola, Mikkeli ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät Mikkelin kaupungiksi.

Poliittiset voimasuhteet

Poliittiset voimasuhteet kaupungin hallintoelimissä vuoden 2004 kunnallisvaaleissa eli valtuustokaudella 2005-2008:

Kaupunginvaltuusto (59 valtuutettua)

Kaupunginhallitus (11 jäsentä)

Mikkelin kaupunginosat

Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän vahvistuksen mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue käsittää seuraavat kaupunginosat: Rantakylä, Savilahti, Maunuksela, Kalevankangas, Kaukola, Nuijamies, Kirjala, Emola, Rokkala, Lähemäki, Tuppurala, Urpola, Kattilansilta, Pitkäjärvi, Lehmuskylä, Pursiala, Kenkäveronniemi, Rouhiala, Riutta, Peitsari, Saksala, Silvasti, Tusku ja Vatila. Myöhemmin on laajentuneen rakennustoiminnan ja alueliitosten myötä ristitty lisää kaupunginosia ja alueita.

Koulutus

Mikkelissä on 28 peruskoulua, joissa on yhteensä 5070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on neljä: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio. Mikkelin Lyseon lukion yhteydessä toimii myös Mikkelin Lyseon lukion aikuislinja, sekä Mikkelissä toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan Opisto. Mikael-koulussa tarjotaan opetusta kuulovammaisille esi-, perus- ja lukioasteella.

Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla ja Kuopion yliopistolla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopiston mikrokuvaus- ja konservointilaitos. Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Aikuiskoulutusta tarjotaan mm. Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksella.

Elinkeinoelämä

Mikkelin suurimmat teolliset työnantajat toimivat mekaanisen puunjalostuksen, graafisen teollisuuden, sairaalatekstiilien sekä elintarviketeollisuuden aloilla.

Kaupungissa toimii myös elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).

Kulttuurielämä

Mikkelissä toimii kunnallisena laitoksina teatteri ja orkesteri.

Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat, syksyisin Mikkelin Ballettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät.

Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria.

Mikkelin taidemuseossa on järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali.

Kaupungissa toimii Mikkelin Maakunta-arkisto joka on yksi seitsemästä Valtionarkiston alaisesta laitoksesta.

Liikenneyhteydet

Mikkeli sijaitsee valtateiden 5, 13 ja 15 sekä kantateiden 62 ja 72 risteyksessä Savon radan varrella.

Kaupungissa on myös lentoasema josta on vuoteen 2005 saakka ollut yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisempina aikoina satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä.

Etäisyydet lähikaupunkeihin maanteitse:

Heinola 95 km
Helsinki 232 km
Kuopio 163 km
Lahti 130 km
Lappeenranta 109 km
Jyväskylä 115 km
Pieksämäki 77 km
Savonlinna 104 km
Varkaus 90 km

Ystävyyskaupungit

Kylät

Mikkeliin (pl. Anttola) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Väärälä

Tunnettuja mikkeliläisiä

Antti Hackzell, Suomen toistaiseksi lyhytkestoisimman hallituksen pääministeri
Kalle Holmberg, teatteri- ja oopperaohjaaja
Aake Kalliala, näyttelijä
Heikki Kinnunen, näyttelijä
Harri Kirvesniemi, hiihtäjä
Eero Lehtonen, yleisurheilija
Erkki Liikanen, Suomen Pankin pääjohtaja, entinen Euroopan komission jäsen
Olli Rehn, Euroopan komission jäsen
Arja Saijonmaa, laulajatar
Jussi Jääskeläinen, jalkapalloilija
Rakel Liekki, pornotähti
Mari Mörö, kirjailija
Raakel Lignell, tuottaja, juontaja

Tilapäisempää näkyvyyttä kaupungille ovat tuoneet "Miljonääri-Jussi" Ville Loponen ja Suomen Robinsonissa kilpaillut Mappela Lehtonen.

Uskontohistoriaa

Novgorodin ortodoksinen kirkollinen vaikutus alkaa noin 1220-luvulla.
Vanhimmat toistaiseksi löydetyt kristinuskoon liittyvät esineet on ajoitettu vuoden 1300 tienoille.
Savilahden pogosta liitettiin vuonna 1323 roomalaiskatoliseen Ruotsin valtioon.
Virallisesti roomalaiskatolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi vuonna 1527 ja alkoi evankelis-luterilainen aika.
Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Mikkelin tuomiokirkko valmistui vuonna 1897.

Lähde

Saksalaissiirtokunta

Aiheesta muualla

Mikkeli,_Finland,_view_from_Savilahti.jpgan]]