Metsästys-keräilykulttuuri tarkoittaa elämäntapaa, jossa ravintoa ei tuoteta, vaan se hankitaan villistä luonnosta. Metsästys-keräilykulttuurissa elävä ihminen on metsästäjä-keräilijä. Myös kalastus on metsästys-keräilykulttuuria. Keräily viittaa munien, hyönteisten sekä villikasvien kuten juuresten, siementen, marjojen ja hedelmien hyödyntämiseen.

Ihmiskunnan kantavanhempien harjoittama metsästys-keräilykulttuuri on lähes täysin korvautunut maanviljelyksellä ja karjanhoidolla.

Metsästys-keräilyn ero maanviljelykseen ja karjanhoitoon voi rajatapauksissa olla hämärä. Jo metsästäjä-keräilijät esimerkiksi muokkasivat ympäristöä luodakseen olosuhteita sopivammille riistaeläimille, esimerkiksi Australiassa kulottamalla. Linnuille on myös voitu tehdä pesäpaikkoja munien tuotantoa varten, joka muistuttaa jo tarhausta. Kiinni saatu eläimenpoikanen on voitu kasvattaa isoksi, ja syödä vasta sitten. Historiallisesti monin paikoin metsästys-keräilystä on siirrytty ruoantuotantoon asteittain. Ruotantuotanto on myös voinut olla rinnakkainen ruoanhankintakeino metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn lisäksi. Rikkaissa länsimaissakin on edelleen jonkin verran keräilyä ja metsästystä, vaikka niiden avulla saadaankin vain pieni osa ravinnosta.

Metsästäjä-keräilijöillä on huomattavan paljon vapaa-aikaa. He käyttävät suhteellisen pienen osan elämästään ruoan hankintaan. Vapaa aikaa käytetään esimerkiksi nukkumiseen, vierailuihin, koruompeleiden tekemiseen ja tanssimiseen. Useilla alueilla pelkkä keräily, joka on usein naisten työtä, riittäisi ravinnontarpeiden tyydyttämiseen. Metsästäjä-keräilijät joutuvat usein liikkumaan alati ruoan etsinnän takia, eikä näillä heimoilla ole sen takia juurikaan omaisuutta, jota ei voisi kantaa mukana. Monissa kulttuureissa ei edes tunneta possessiivisanoja kielessä ("minulla on jousipyssy" voidaan korvata sanomalla esimerkiksi "kuljen jousipyssyn kanssa" ja "minulla on kaksi siskoa" voidaan korvata sanomalla "asun kahden siskon kanssa").

Väestöä joudutaan usein säätelemään, jottei alueen kantokyky rasittuisi. Tässä saatetaan turvautua esimerkiksi pitkiin tabuilla varmistettuihin imettämisaikoihin tai vastasyntyneiden surmaamiseen. Poliittinen järjestelmä metsästäjä-keräilijöillä on usein sellainen, että kylässä on päällikkö, joka toimii tärkeissä kysymyksissä konsensuksen tekijänä, joka sovittelee eri näkemyksiä.

Nykyaikana metsästys ja keräily ovat pääasiallisina ravinnonhankintakeinoina vain eräiden harvalukuisten luonnokansojen edustajien, kuten Afrikassa joidenkin busmannien sekä Etelä-Amerikassa tiettyjen intiaaniheimojen, keskuudessa.

Lähteet

• Englanninkielisen Wikipedian artikkeli.

Kulttuuri

Caçador-recol·lector | Jäger und Sammler | Hunter-gatherer | Caza-recolección | Chasseur-cueilleur | חברת לקט-צייד | Jager-verzamelaar | 狩猟採集社会