| Matti Vanhanen.jpg | |
| Suomen pääministeri | |
|---|---|
| Virassa | 1. hallitus: 24.6.2003 - nykypäivä |
| Edeltäjä | Anneli Jäätteenmäki |
| Seuraaja | – |
| Syntymäaika | 4. marraskuuta 1955 |
| Syntymäpaikka | Jyväskylä |
| Puolue | Suomen keskusta |
Matti Taneli Vanhanen (syntynyt 4. marraskuuta 1955, Jyväskylässä) on suomalainen keskustalainen poliitikko, joka nimitettiin Suomen pääministeriksi 24.6.2003 Anneli Jäätteenmäen erottua pääministerin tehtävästä.
Matti Vanhanen on oppiarvoltaan valtiotieteiden maisteri. Ennen tuloaan eduskuntaan vuonna 1991 hän toimi paikallislehti Kehäsanomien toimittajana 1985–1988 ja päätoimittajana 1988–1991 Vantaalla.
Matti Vanhanen nimitettiin puolustusministeriksi vuonna 2003 ja Suomen Keskustan puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 2003. 16. huhtikuuta 2005 Matti Vanhanen ilmoitti ryhtyvänsä Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi. Vaaleissa hän menestyi odotettua huonommin ja sai 18,6 % äänistä.
Matti Vanhasella on kaksi lasta entisen vaimonsa Merja Vanhasen (avioitui 1985) kanssa, Annastiina (1991) ja Juhana (1994). Vanhasen isä on emeritusprofessori ja dosentti Tatu Vanhanen.
Vanhanen toimi Keskustanuorten (keskustan nuorisojärjestö, silloinen Nuoren Keskustan Liitto) puheenjohtajana 1980–1983. Vanhanen valittiin kansanedustajaksi 1991. Kansanedustajana Vanhanen edusti keskustaliberaalia ja vihreää linjaa torjuen eduskuntaponnella mm. kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen muotoileman energiakompromissin marraskuussa 1992, mikä olisi jo silloin mahdollistanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen Suomeen. Vanhanen halusi selvittää ennen viidettä ydinvoimalaa uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudet.
Viime vuosikymmenen tunnetuimpia poliittisia ohjelmia oli keskustan oppositiokaudellaan laatima työreformi. Ohjelmassa tuotiin esiin uusia keinoja työttömyyden alentamiseksi. Paavo Lipposen I hallituksen aikana Vanhanen oli valmistelemassa työehtosopimusjärjestelmän paikallistasolle tuovaa työreformia, minkä toista versiota erityisesti SAK piti työehtosopimusjärjestelmän murtamisena. Työreformia kannatettiin järjestökentässä erityisesti Suomen yrittäjäin keskusliitossa (nykyisin Suomen yrittäjät ry.), kun taas lähinnä SAK:n teollisuusliitoissa asia koettiin uhaksi koko työehtosopimusjärjestelmälle.
2003 hallitusneuvotteluissa Säätytalolla SDP edellytti, ettei keskusta johtavana hallituspuolueena ota Anneli Jäätteenmäen hallituksessa työreformia esille hallituksessa.
Vanhasen nimitys puolustusministeriksi vuonna 2003 oli osa Keskustan kaupunkistrategiaa esiintyä vahvemmin kolmella ministerillä muuttovoittoisella Uudellamaalla, koska sieltä nimitettiin pääministeriksi Vaasan vaalipiiristä Etelä-Pohjanmaalta siirtynyt Anneli Jäätteenmäki ja myös Tanja Karpela.
Pääministeriksi Vanhanen valittiin puolustusministerin paikalta kesäkuussa 2003, kun Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta niin sanotun Irak-skandaalin vuoksi. Vanhasen hallitus on Suomen tasavallan 69.hallitus. Suomessa oli Esko Ahon hallituksesta 1991 alkaen omaksuttu brittiläinen tapa, jossa suurimman puolueen puheenjohtaja valitaan pääministeriksi. Näin ollen Vanhanen valittiin Jäätteenmäen jälkeen Suomen Keskustan puheenjohtajaksi.
16.4.2005 Matti Vanhasen ilmoitti ryhtyvänsä Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi. Vanhasen presidentinvaalikampanjaan liittyen ilmestyi kaksi kirjaa. Timo Laaninen kokosi 23.10.2005 julkaistun kuvitetun kirjan Se on ihan Matti. Vanhasen poliittinen sanoma puolestaan koottiin 11.12.2005 ilmestyneeseen kirjaan Suomen tie maailmassa. Siinä Vanhanen korosti Yhdistyneiden kansakuntien asemaa ulkopolitiikassa.
Vanhasen kampanjassa esille tullut kanta presidentin valtaoikeuksiin oli Tarja Halosta lievempi. Hänen mielestään tasavallan presidentti voisi jäädä pois joistain Euroopan unionin huippukokouksista, mutta hoitaa suhteita Kiinaan, Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Vanhanen ei kuitenkaan kannattanut presidentin valtaoikeuksien muuttamista ennen 2012 Kansallisen kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen, SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposen ja hänen itsensä tekemän puolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaisesti.
Yrittäjyys ja sen tukeminen korostuivat Vanhasen puheissa selvästi. Vanhanen puolusti voimakkaasti myös presidentin asemaa puolustusvoimien ylipäällikkönä, koska presidentti on puoluepolitiikan yläpuolella. Vanhanen perusteli kantaansa myös sillä, että armeijan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on hyvä, että ylipäällikkönä on mahdollisimman arvovaltainen henkilö, Pääministerin tai puolustusministerin rooliin ylipäällikkyys ei hänen mielestään istu. Euroopan unionia Vanhasen mukaan tuli kehittää yhtenäisenä ja avoimena eikä jäsenvaltioita tule jakaa eriarvoisiin ryhmiin.
Virallisesti Vanhanen nimitettiin Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi 29. lokakuuta 2005 Helsingin jäähallissa pidetyssä Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa. Vanhanen korosti linjapuheessaan Suomen asemaa globalisoituvassa yhteiskunnassa. Vanhasen vaalityön tueksi perustettua presidenttiverkostoa johtivat Keskustan eurorlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja presidentti Martti Ahtisaaren Crisis Management Initiative -toimiston toiminnanjohtaja Pauliina Arola.
15. tammikuuta 2006 järjestettävissä vaaleissa Matti Vanhanen menestyi odotettua heikommin. Hän sai vain 18,6 prosenttia äänistä ja näin ollen ei päässyt toiselle kierrokselle. Vanhanen ilmoitti olevansa pettynyt tuloksesta ja samalla ilmoitti kannattavansa Kokoomuksen Sauli Niinistöä, joka haastoi istuvan presidentti Tarja Halosen vaalin toisella kierroksella, mutta ei tullut valituksi.
7.6.2005 Matti Vanhanen, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen sekä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki tekivät työvierailun Moskovaan Venäjän pääministeri Mihail Fradkovin luo Suomen ja Venäjän välisiin taloussuhteisiin koskien. Vierailun yhteydessä todettiin ilmaloukkauskeskustelu loppuun käsitellyksi. Ulkoasiainhoidosta pääministerille on katsottu kuuluvan Eurooppa-politiikan osana ulkosuhteet muihin EU-maihin.
5.8.2005 ilmoitti puolustusministeriö kevään ilmaloukkauskeskustelun jälkeen sovituin periaattein, että vieraan vallan ilma-alus oli loukannut Suomen ilmatilaa Porvoon alueella. Aikaisemman perusteella monet tiedotusvälineet julkaisivat uutisen kerraten aikaisemmat tapahtumat, jolloin muodostui mielikuva, että kone olisi saattanut olla venäläinen.
Ennen kuin keskustelu ja arviot asiasta laajenivat, tarkensi puolustusministeriö seuraavana päivänä, lauantaina, että kyseessä olisi ollut Tupolev Tu-134. Tupolev Tu-134 on tunnettu 1960-luvun neuvostoliittolainen matkustajakone, mistä on olemassa myös tiedustelulaitteilla varustettuja tyyppejä. Poliittisena ennakkokannanottona pääministeri totesi, että kyseessä on valitettava yksittäistapaus, mikä tarkoittaa sitä, että edellisistä ilmatilanloukkauksista lähetetyn nootin epäonnistuttua ei valtioneuvosto halua ottaa asiaa korkeaprofiiliseen käsittelyyn.
Matti Vanhanen on aluepolitiikan tukija. Vanhasen mielestä alueiden välisiä kehityseroja on tasattava niin maailmanlaajuisesti, Euroopassa kuin Suomessa. Julkisen vallan tehtävänä on osaltaan mahdollistaa elämän ja asumisen edellytykset myös syrjäisimmillä alueilla. Tämä on velvoite sekä Euroopan unionille että Suomelle.
Toisaalta Vanhasen mukaan on rakennettava vahvassa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa olevia keskuksia, jotka toimivat maailmanlaajuisissa verkostoissa. Vanhasen mukaan niissä tapahtuu kehityksemme keihäänkärkien hiominen. Keskuksien tehtävänä on välittää osaamista lähialueidensa ohella laajemmin Suomeen.
Aluepolitiikka näkyy myös Vanhasen puolustuspoliittisesssa kannanotossa, joka nojaa vahasti asevelvollisuuteen ja koko maan alueelliseen puolustukseen: "Olennainen tekijä Suomen turvallisuuspolitiikassa on aina ollut hyvä maanpuolustuskykymme, joka jatkossakin lepää asevelvollisuusarmeijan varassa. Suomen ei pidä olla turvallisuuden vapaamatkustaja. Uskottava maanpuolustus säilyy jatkossakin turvallisuuspolitiikkamme peruspilarina ja sen edellytyksistä pitää huolehtia. Koko maan puolustamisesta on pidettävä huolta."
Puolustusvoimien sodanajan reservin vahvuutta vähennetään portaittain luopumalla vanhimmista reservi-ikäluokista, jotta koulutusvarat voitaisiin ohjata puolustusvälinehankintoihin.
Merja Vanhanen kertoi STT:lle 6. huhtikuuta 2005 eroavansa ja asumusero astui voimaan toukokuussa, kun Merja Vanhanen muutti omaan asuntoonsa Nurmijärven Lepsämään. Vanhasten lapset pysyvät kirjoilla Katajamäessä. Pari haki yhteisesti vahvistusta erolle 21.2.2006.
Heinäkuussa 2005 "7 päivää"-lehti julkaisi "Kaarina" nimellä esiintyneen naisen haastattelun jossa hän väitti, että Vanhasella ja hänellä olisi ollut kaksi vuotta jatkunut suhde. Vanhanen kieltäytyi kommentoimasta asiaa. Vanhanen totesi, ettei hän osallistu lehdistön ehdoilla tapahtuvaan uutisointiin. Nimettömästi kasvot peitettynä esiintynyt "Kaarina" ei ole tullut julkisuuteen eikä väitteille ole esitetty pitäviä todisteita. Lauantaina 16. heinäkuuta 2005 Vanhanen totesi haastattelussaan, että kohulla on vaikutusta presidentinvaaleihin.
Hänen näkemyksensä oli, että kohu rakennettiin tarkoitushakuisesti presidentinvaalien vuoksi. Perjantaina 22.7.2005 Matti Vanhanen antoi Helsingin Sanomille, Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle tiedotteen, jonka mukaan häntä varoitettiin Seitsemän päivää -lehdessä julkaistavasta artikkelista. Hän ei kuitenkaan suostunut "Kaarinan" ehdotukseen.
Maaliskuussa 2006 Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa se kertoi Vanhasen eräille naisille mm. kampaajalleen lähettämistä seurustelua ehdotelleista tekstiviesteistä. Vanhanen kertoi harkitsevansa jutun vuoksi oikeustoimia lehteä vastaan viitaten perustuslain ja rikoslain 38 luvun kirjesalaisuuteen, mutta perui uhkauksensa oikeusoppineiden neuvosta.*
Lisäksi hän on toiminut muun muassa Neste/Fortum Oyj:n ja HOK:n hallintoneuvostoissa, Uudenmaan liiton hallituksessa, Suomen varusmiesliiton puheenjohtajana ja Maaseudun raittiusliiton puheenjohtajana.
Presidenttiehdokkaat 2006 | Nykyiset kansanedustajat | Suomen pääministerit | Keskustalaiset poliitikot
Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | マッティ・ヴァンハネン | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | Ванханен, Матти Танели | Matti Vanhanen | Matti Vanhanen | 马蒂·万哈宁
This article is licensed under the GNU Free Documentation License.
It uses material from the
"Matti Vanhanen".
Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world