Mali

Related Topics:
Malick,_Wendie :: Malil,_Shelley :: Malina,_Joshua :: Malindi :: Malik :: Malian :: Malisse,_Xavier :: Malibu :: Maliki :: Malipiero,_Gian_Francesco

Mali tarkoittaa myös koiruohoa.

Malin tasavalta (ranskaksi République du Mali) eli Mali on sisämaavaltio läntisessä Afrikassa. Se rajoittuu pohjoisessa Algeriaan, idässä Nigeriin, etelässä Burkina Fasoon ja Norsunluurannikkoon, lounaassa Guineaan sekä lännessä Senegaliin ja Mauritaniaan.

Siirtomaa-aikoina nykyisen Malin alueesta käytettiin nimeä Ranskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuningaskunnan mukaan. Mali on Afrikan unionin jäsenmaa ja pinta-alaltaan Afrikan kahdeksanneksi ja maailman 23. suurin valtio. Maa itsenäistyi useimpien muiden afrikkalaisten siirtomaiden tavoin 1960-luvulla (vuonna 1960).

Koko pohjoinen Mali sijaitsee Saharan autiomaan alueella, ja keski- ja eteläosan muodostaa pääasiassa Sahelin savanni http://www.vmfa.state.va.us/mali_geo_hist1.html. Keski- ja eteläosissa virtaa läntisen Afrikan pisin ja koko Afrikan kolmanneksi pisin joki, Niger. Yli 65 % koko maasta on aavikkoa tai puoliaavikkoa, ja aavikoituminen johtaa paikoin vakaviin ongelmiin http://www.savethechildren.org/countries/africa/mali.asp.

Historia

Varhaiset vaiheet

Muinoin Malin alueella sijaitsi lukuisia länsiafrikkalaisia kuningaskuntia, kuten Ghana, Songhai sekä Mali, josta nykyinen Mali on saanut nimensä.

Ghanan kuningaskunnan perustivat alun perin berberit, mutta pian valta keskittyi mandea puhuneille soninkeille. Soninkekuninkaat eivät koskaan omaksuneet islamia täysin, vaikka heillä oli hyvät suhteet muslimikauppiaihin. Ghanan kuningaskunnan valta-asema alkoi heiketä 1000-luvun lopussa, jolloin alueelle alkoi saapua islaminuskoisia almoravideja. Islamin asema alueella voimistui ja se on ollut siitä lähtien Malin valtauskonto. Ghanan kuningaskunnan keskuspaikka, Koumbi Saleh tuhoutui 1203.

Nimensä Mali on saanut vuosina 1235-1546 alueella sijainneesta Malin kuningaskunnasta. Nykyiset mandinkat polveutuvat sen asukkaista. Kuningaskunta kasvoi voimakkaasti Sundiata Keitan valtakaudella 1200-luvulla. Huippuvuosinaan Malin kuningaskunta käsitti huomattavasti nykyistä Malia laajemman alueen. Mansa Musan valtakaudella 1300-luvun alussa Timbuktun ja Djennén kaupungeista tuli merkittäviä kaupankäynnin ja islamin keskuksia. Kuningaskunta vaurastui kulta-, norsunluu-, orja- ja suolakaupan myötä.

Songhaiden hallitsema Songhain kuningaskunta syrjäytti Malin kuningaskunnan 1400-luvulla. Se saavutti huippunsa kuningas Askia Mohammad I:n valtakaudella 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Silloin kuningaskuntaan kuului laajoja alueita nykyisestä Nigeriasta saakka. Suurin osa nykypäivän Malista sijaitsi Songhain kuningaskunnan alueella. Songhain kuningaskunnan lopuksi koituivat sekä sisäiset että ulkoiset paineet, joihin kuului muun muassa marokkolaisten berberien hyökkäys 1591. 1700-luvulla Ségoun kaupungista muodostui Bambaran kuningaskunnan keskus. Siihen kuuluivat muiden muassa nykyiset Blan, Djennén, Moptin, Timbuktun ja Ségoun kaupungit. Bambaran kuningaskunta väistyi vuonna 1861 El Hadj Umar Tallin perustaman Toucouleurin kuningaskunnan tieltä, joka sekin muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Siirtomaa-aika

Ranskalaiset saapuivat Maliin vuoden 1880 tienoilla. He pyrkivät tekemään Malista siirtomaansa. Paikallisten vastarinta päättyi vuonna 1898, kun malinkésotilas Samory Touré voitettiin seitsemän vuoden sodan jälkeen. Malista tuli nimellä Ranskan Sudan osa Ranskan Länsi-Afrikkaa. Vuonna 1920 siitä tehtiin erillinen siirtomaa.

Vuonna 1958 maa saavutti itsehallinnollisuuden ja liittyi Ranskalaiseen yhteisöön (Communauté française). Tammikuussa 1959 Ranskan Sudan liittyi Senegaliin. Ranskan Sudanin ja Senegalin muodostamasta Malin liittovaltiosta tuli itsenäinen 20. kesäkuuta 1960, mutta unioni kaatui 20. elokuuta 1960, jolloin Malista tuli kokonaan oma valtionsa. 22. syyskuuta maa irtautui Ranskalaisesta yhteisöstä ja muutti nimensä Malin tasavallaksi. Tämä lasketaan nykyisen Malin itsenäistymispäiväksi.

Nykyaika

Itsenäisen Malin ensimmäiseksi presidentiksi nousi Modibo Keïta. Maassa tapahtui vuonna 1968 sotilasvallankaappaus, jossa Keïtan syrjäytti kenraali Moussa Traoré. Keïta vietti loppuelämänsä vankeudessa. Vuonna 1979 Traoré teki Malin kansan demokraattisesta liitosta maan ainoan laillisen puolueen. Traoré kukistettiin noin sata ihmisuhria vaatineiden mielenosoitusten Könemann: Geographica: suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat (ISBN 3-8290-2481-9) jälkeen vuonna 1991. Hänet tuomittiin kuolemaan vuosina 1993 ja 1999, mutta molemmat tuomiot muutettiin elinkautisiksi. Traorén kukistumisen jälkeen Malista tehtiin monipuoluedemokratia. Maan nykyinen perustuslaki otettiin käyttöön 12. tammikuuta 1992 http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/fields/2063.html.

8. kesäkuuta 1992 Malin kolmanneksi presidentiksi valittiin maan ensimmäisissä vapaissa vaaleissa Alpha Oumar Konaré. Hänet valittiin uudelleen 1997, mutta kesäkuussa 2002 häntä seurasi nykyinen presidentti Amadou Toumani Touré.

Politiikka ja yhteiskunta

Malilla on monipuoluejärjestelmä, jonka ainoa rajoite on, etteivät puolueet saa tukeutua mihinkään etniseen, uskonnolliseen, tai alueelliseen ryhmään http://dosfan.lib.uic.edu/erc/bgnotes/af/mali9304.html. Kansalliskokous on hallinnon ainoa lakeja säätävä elin. Siinä on 160 jäsentä, ja edustettuina on kahdeksan poliittista puoluetta. Jäsenistä 147 valitaan vaalipiireissä. Ulkomailla asuvat malilaiset valitsevat loput kolmetoista. Edustajat jaotellaan hallintoalueiden väkiluvun mukaisesti ja heidät valitaan 5 vuoden välein.

Vuonna 1992 laaditun Malin perustuslain mukaisesti valtionpäämies ja asevoimien ylipäällikkö on presidentti, jonka valinta tehdään suorilla kansanvaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan WSOY Facta: Matkailijan maantieto (ISBN 951-0-26141-6). Presidentti voi toimia virassaan enintään kaksi kautta peräkkäin. Äänioikeus on jokaisella yli 21-vuotiaalla http://www.cartage.org.lb/en/themes/GeogHist/geography/gov/govcountries/M/mali.html. Naisilla on ollut äänioikeus vuodesta 1956 lähtien http://www.ipu.org/wmn-e/suffrage.htm.

Mali oli yksi Afrikan yhtenäisyysjärjestön alkuperäisistä jäsenmaista (25. toukokuuta 1963) lähtien ja kuuluu nykyään sen seuraajaan, Afrikan unioniin. Yhdistyneiden kansakuntien jäsen maa on ollut 28. syyskuuta 1960 lähtien.

Kuolemanrangaistus on Malin perustuslaissa sallittu rangaistuskeino, mutta käytännössä yhtäkään teloitusta ei ole toimeenpantu vuoden 1980 jälkeen. Freedoum Housen vuonna 2005 tekemän listauksen mukaan Mali on poliittisesti vapaa maa http://www.freedomhouse.org/template.cfm?page=22&year=2005&country=6785.

Aluejako

Mali jakautuu yhdeksään alueeseen mukaan lukien pääkaupungin piirikunnan.

Bamako
Gao
Kayes
Kidal
Koulikoro
Mopti
Ségou
Sikasso
Timbuktu

Maantiede

Mali BMNG.png | Ml-map.png Mali on sisämaavaltio, mutta maan etelä- ja keskiosissa virtaava Niger-joki muodostaa tärkeän vesireitin. Malin pohjoisosat sijaitsevat pääosin Saharan autiomaassa. Etelämmässä vallitsee Sahelin savanni. Koillisessa on joitakin vuoria. Kuivina kausina Saharalta puhaltaa harmattan-tuuli, joka nostattaa hiekkamyrskyjä. Malin alue on pääasiassa alavaa. Maan korkein kohta on Hombori Tondo 1 155 korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Se sijaitsee Homborivuorilla (Monts du Hombori).

Malin väkirikkain kaupunki on sen pääkaupunki Bamako, jonka väkiluku on noin 1 500 000 (2004). Muita suuria kaupunkeja ovat muiden muassa Ségou, Sikasso, Mopti, Gao ja Kayes. Niger-joen varrella sijaitsevat Ségou ja Mopti ovat tärkeitä satamakaupunkeja ja kalastuksen keskuksia.

Malin pinta-ala on 1 240 278 km², joten se on maailman 23. ja Afrikan kahdeksanneksi suurin valtio. Vettä pinta-alasta on noin 20 000 km². Maan pisin joki on Niger. Lounaassa virtaa myös Senegal-joki sivujokineen. Mali on yksi Organisation pour la mise en valeur du fleuve Sénégal -järjestön perustaja- ja jäsenmaista. Malissa on joitakin järviä, kuten Lac Faguibine, Lac Dô, Lac Niangay, Lac Débo ja Lac Korarou.

Malilla on maarajaa muiden valtioiden kanssa yhteensä 7 243 kilometriä. Pisin yhteinen raja on Mauritanian kanssa (2 237 km) http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/ml.html.

Talous

Mali on yksi maailman köyhimmistä maista. Sen nykyinen bruttokansantuote on noin 250 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohden Könemann: Geographica: suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat (ISBN 3-8290-2481-9). Noin 10% väestöstä on paimentolaisia, ja 80% työvoimasta harjoittaa maataloutta tai kalastusta. Lisäksi useat naiset elävät tekemillään savitöillä. 65% maasta on aavikkoa ja puoliaavikkoa, joten maatalous rajoittuu suurimmaksi osin ainoastaan Niger-joen läheisyyteen. Malin talous riippuu ulkomaisesta avusta ja puuvillan maailmanmarkkinahinnoista.

Malista viedään esimerkiksi kuivattua kalaa muihin Länsi-Afrikan maihin, kuten Burkina Fasoon, Norsunluurannikolle ja Ghanaan. Malilaista puuvillaa viedään etenkin Sveitsiin http://www.wto.org/english/tratop_e/tpr_e/tp88_e.htm. Maassa on vain vähän teollisuutta, ja se on keskittynyt lähinnä suolan tuotantoon ja kenkä- ja tekstiiliteollisuuteen. Menot ovat tuloihin nähtynä miltei kaksinkertaiset. Kansainvälinen valuuttarahasto antoi vuonna 1999 anteeksi maan ulkomaanvelat, joita oli kertynyt yhteensä 3 000 miljoonaa dollaria.

Malin valuuttana käytetään CFA-frangia, joka on myös kolmentoista muun Länsi- ja Keski-Afrikan maan rahayksikkö. Valuutan arvo on nykyisin sidottu euroon. Malin merkittävimpiä kauppakumppaneita ovat Norsunluurannikko, Senegal ja Euroopan unionin maat. Mali oli vuonna 1994 yksi Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton perustajamaista.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

puuvilla

Väestöjakauma

Malin arvioitu väkiluku vuonna 2005 oli 12 291 529 asukasta http://eaumali.free.fr/index.php?type=mali. Vielä vuonna 1987 asukkaita oli 7 696 348.

Malissa elinajanodote on 49 vuotta. Se on miehillä hieman naisia huonompi. Väestöstä HIV-positiivisia on 1,9 %. Lukea osaa asukkaista 46,4 %. Miehillä lukutaitoisuus on suurempi (53,5 %) kuin naisilla (39,6 %). Mediaani-ikä on 15,8 vuotta.

Etniset ryhmät

Mandekieliä puhuvia kansoja edustaa malilaisista noin puolet. Suurin näistä kansoista ovat bambarat, joita on 25 % koko maan väestöstä http://encarta.msn.com/encyclopedia_761568071_2/Mali_(country).html. Muita kansoja ovat esimerkiksi dogonit, fulbet, mandinkat, senufot, songhait, soninket ja tuaregit.

Uskonto

Malin valtauskonto on islam. Sitä tunnustaa noin 80 % väestöstä. Lopuista suurin osa on perinteisten luonnonuskontojen harjoittajia, ja alle 2 % asukkaista on kristittyjä.

Kieli

Malin virallinen kieli on ranska. Suurin osa maan asukkaista kuitenkin puhuu äidinkielenään afrikkalaisia kieliä, kuten bambaraa ja songhaita. Ranskaa äidinkielenään puhuvia oli vuonna 1993 9 000 http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fra.

Ethnologue tunnistaa viisikymmentä Malissa puhuttavaa kieltä.

Koulutus

Malissa koulutus on ilmaista 7–16-vuotiaille. Se on myös säädetty laissa pakolliseksi, mutta käytännössä läheskään kaikki eivät käy kouluja. Vuosina 2002-2003 Malin alakouluikäisistä vain 58 % kävi kouluja http://encarta.msn.com/encyclopedia_761568071_2/Mali_(country).html. Opetus on pääosin ranskankielistä.

Malin yliopisto (Université du Mali) sijaitsee Bamakossa. 989 perustetun Sankoren moskeijan vieressä Timbuktussa sijaitsevassa Sankoren yliopistossa, joka on yhä toiminnassa, oli jo 1100-luvulla yli 25 000 opiskelijaa useista eri maista http://www.islamicvoice.com/August2005/Miscellany/?PHPSESSID=a6f8c53c3abaac4b90cbcb7540dc6b77.

Kulttuuri

Malilaisia muusikoita:

Maailmanperintökohteet

UNESCO:n maailmanperintöluetteloon on päässyt neljä kohdetta Malista http://whc.unesco.org/en/statesparties/ml:

Djennén vanhat kaupungit (pääsi luetteloon 1988)
Timbuktu (pääsi luetteloon 1988)
Askian hauta (pääsi luetteloon 2004)
Bandiagaran kallio (pääsi luetteloon 1989)

Lähteet