Magna Carta

Magna Carta.jpg Magna Carta on Ison-Britannian julkista valtaa rajoittava säädöskokoelma. Se vastaa osittain muiden maiden perustuslakeja. Magna Carta säädettiin alun perin rajoittamaan kuningas Juhana Maattoman valtaa Runnymedessä 15. kesäkuuta 1215.

Hirmuhallitsija kuningas Juhana Maaton on tullut tutuksi Robin Hoodinkin arkkivihollisena. Vasallit nousivat kapinaan Juhanan kovaa verotusta ja mielivaltaisia vastustajien vangitsemisia vastaan ja pakottivat Juhanan allekirjoittamaan Magna Cartan. Siinä muun muassa kiellettiin mielivaltainen pidättäminen ja määrättiin, että saadakseen verottaa kansaa kuninkaan on kutsuttava koolle kokous (parlamentti) hyväksymään verot. Tämän Magna Cartan pykälät olivat hyvin ankaria, ja ne käytännössä tekivät Juhanasta nimellisen kuninkaan vailla valtaa. Juhana ei katsonut kiristetyn asiakirjan velvoittavan itseään, ja heti tilaisuuden tullen hän sanoutui siitä irti, mistä seurasi sisällissota.

Juhanan kuoltua seuraavana vuonna kuninkaaksi nousi hänen alaikäinen poikansa Henrik III, jonka valtakunnan aateliset hyväksyivät hallitsijakseen, ja sisällissota loppui. Henrikin nimissä toimivat sijaishallitsijat antoivat Magna Cartan uudestaan hieman heikennettynä versiona, joka palautti kuninkaalle hallitsijan oikeudet. Sijaishallitsijat antoivat vielä kolmannen, uudistetun Magna Cartan, ja Henrik itse antoi täysi-ikäiseksi tultuaan neljännen version vuonna 1225. Henrik III hallitsi Englantia 56 vuotta, jona aikana Magna Carta vakiintui osaksi Englannin perustuslakia. Viimeisen kerran Magna Cartan antoi Edvard I:n parlamentti vuonna 1297 vahvistamalla Henrik III:n vuoden 1225 version.

Magna Cartaa voi pitää ihmisoikeusjulistusten ja perustuslakien ensimmäisenä versiona, josta kaikki myöhemmät ovat kehittyneet. Alkuperäisen version oikeudet koskivat lähinnä vain "vapaita miehiä", mutta sittemmin sitä on laajennettu antamaan koko kansalle yhä laajempi suoja julkisen vallan käyttäjiä vastaan.

Yhdistyneen kuningaskunnan historia

Gourt Home::Gourt :: Magna Carta