Maginot Linie Karte.jpg]]
Maginot-linja oli Ranskan ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakentama puolustuslinja Elsass-Lothringenin alueella. Linjan tarkoitus oli pysäyttää mahdolliset hyökkäykset Saksan taholta, mutta siitä huolimatta toisen maailmansodan sytyttyä saksalaiset joukot onnistuivat kiertämään sen ja valloittamaan Ranskan.
Yleistietoa
Maginot-linja sijaitsi Ranskan rajalla ja ulottui
Belgiasta
Italiaan. Ainoat alueet, jonne linja ei ulottunut, olivat Belgian pohjoisimmat alueet ja "läpikulkemattomana" pidetty
Ardennesin metsä. Saksalaiset kuitenkin käyttivät näitä heikkoja kohtia hyväkseen aloittaessaan Ranskan valtausta. Linja koostui sadoista kukkuloiden alle rakennetuista
linnoituksista ja
bunkkereista, jotka oli yhdistetty toisiinsa maanalaisella
rautatieverkostolla. Tunneleiden pituus yhteensä oli yli sata kilometriä. Bunkkeiden sisällä oli tykkiasemia, asevarastoja ja
sotilaiden asuintiloja. Niiden aseistukseen kuului kahdeksan
tykkiä ja kaksikymmentä
konekivääriä.
Linjan puolutusjärjestelmiä paranneltiin vuosien 1939 — 1940 välisenä aikana, ja se oli vahvimmillaan Metzin, Lautaren ja Alsacen teollisuusalueilla. Voimakkaimmat kohdat kykenivät kestämään jopa raskasta tykistötulta. Muilla alueilla linja kuitenkin oli paljon heikommin puolustettuja. Heikommissa kohdissa toisinaan ei ollut edes tykkiasemia. Linjan suurin heikkous oli kunnollisen ilmatorjuntatykistön puute ja pienten tähystyspisteiden antama rajoittunut näkökenttä.
Rakentaminen
Lignemaginot.jpg]]
Idean Maginot-linjan rakentamisesta kehitti
marsalkka Joseph Joffre, jonka mielestä Ranskan piti valmistautua ensimmäisessä maailmansodassa hävinneen Saksan mahdollisiin hyökkäyksiin. Useat ranskalaiset poliitikot, kuten
Charles de Gaulle ja
Paul Reynaud, vastustivat hänen suunnitelmiaan valtaisan puolustuslinjaman rakentamisesta, mutta
kenraali Philippe Pétain kannatti ajatusta ja vuonna
1927 muodostettiin komitea, jonka tarkoituksena olisi valita puolustuslinjan sijainti. Maginot-linjan rakentaminen aloitettiin vuonna
1930, ja rakennustyöt päättyivät lopullisesti vuoteen
1935 mennessä. Puolustuslinja nimettiin ensimmäisen maailmansodan veteraanin ja silloisen Ranskan puolustusministerin
André Maginotin mukaan, sillä juuri hän vakuutti hallituksen antamaan lupa aloittaa rakennustyöt. Maginot-linjan rakentaminen maksoi eräiden arvioiden mukaan jopa kolme miljardia
Ranskan frangia.
Toinen maailmansota
Toisessa maailmansodassa
natsi-Saksa pyrki nopeasti kukistamaan Ranskan, jota pidettiin sotavoimiltaan yhtenä
liittoutuneiden voimakkaimmista
valtioista. Saksalaiset sotilaat kiersivät Maginot-linjan Belgian ja Ardennen metsän kautta, ja seuraavan viiden vuorokauden aikana Saksa onnistui valloittamaan Ranskan.
24. kesäkuuta 1940 Ranska antautui, ja vaikka saksalaisten yritykset valloittaa Maginot-linja epäonnistuikin,
Maxime Weygand allekirjoitti antautumissopimuksen ja Saksa miehitti Maginot-linjan. Vuonna
1944 liittoutuneiden joukot valloittivat Ranskan, ja Maginot-linja palasi takaisin ranskalaisten haltuun.
Sodan jälkeen
Toisen maailmansodan päätyttyä ranskalaiset ymmärsivät puolustuslinjan heikkoudet, ja parantelivat entisestään sen puolustusjärjestelmiä. Suurin osa linjasta kuitenkin hylättiin, kun Ranska vetäytyi sotilasliitosta
1966 rakentaakseen omaa
ydinaseisiin perustuvaa puolustustaan. Vuoteen
1969 mennessä Maginot-linja oli jätetty raunioitumaan. Pieniä kohtia siitä on kuitenkin nykyisin museoitu, ja ne toimivat turistikohteina.
Aiheesta muualla
Ranskan historia | Toinen maailmansota | Linnoitukset
Garis Maginot | Garis Maginot | Maginotova linie | Maginot-linjen | Maginot-Linie | Maginot Line | Línea Maginot | Maginot-linio | Ligne Maginot | Linea Maginot | קו מאז'ינו | Maginotlinie | マジノ線 | Maginotlinjen | Linia Maginota | Linha Maginot | Линия Мажино | Maginotova línia | Мажино линија | Maginotlinjen | Majino Hattı | 马奇诺防线