Vänrikki Stoolin tarinat 3.jpg | Vårt land - front page.jpg

Maamme () on Suomen kansallislaulu. Sen kirjoitti Johan Ludvig Runeberg ruotsiksi Vänrikki Stoolin tarinoihin ja sävelsi Fredrik Pacius ja se esitettiin ensimmäistä kertaa 13. toukokuuta 1848 Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä. Myös Viron kansallislaulussa (Mu isamaa, mu õnn ja rõõm) käytetään samaa säveltä, mutta ilman neljän viimeisen säkeen kertausta. Tekstin virallisen suomennoksen teki Paavo Cajander vuonna 1889. Maamme-laulussa on 11 säkeistöä, mutta yleensä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.

Sanat

1.

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

soi, sana kultainen!

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

ei vettä rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen,

maa kallis isien!

2.

On maamme köyhä, siksi jää,

jos kultaa kaivannet

Sen vieras kyllä hylkäjää,

mut meille kallein maa on tää,

sen salot, saaret, manteret,

ne meist on kultaiset.

3.

Ovatpa meille rakkahat

koskemme kuohuineen,

ikuisten honkain huminat,

täht'yömme, kesät kirkkahat,

kaikk'kuvineen ja lauluineen

mi painui sydämeen.

4.

Täss auroin, miekoin, miettehin

isämme sotivat,

kun päivä piili pilvihin

tai loisti onnen paistehin,

täss Suomen kansan vaikeimmat

he vaivat kokivat.

5.

Tään kansan taistelut ken voi

ne kertoella, ken?

Kun sota laaksoissamme soi,

ja halla näläntuskan toi,

ken mittasi sen hurmehen

ja kärsimykset sen?

6.

Täss on sen veri virrannut

hyväksi meidänkin,

täss iloaan on nauttinut

ja murheitansa huokaillut

se kansa, jolle muinaisin

kuormamme pantihin.

7.

Tääll' olo meill on verraton

ja kaikki suotuisaa,

vaikk onni mikä tulkohon,

maa isänmaa se meillä on.

Mi maailmass on armaampaa

ja mikä kalliimpaa?

8.

Ja tässä, täss' on tämä maa,

sen näkee silmämme.

me kättä voimme ojentaa

ja vettä rantaa osoittaa

ja sanoa: kas tuoss' on se,

maa armas isäimme.

9.

Jos loistoon meitä saatettais

vaikk' kultapilvihin,

mis itkien ei huoattais,

vaan tärkein riemun sielu sais,

ois tähän köyhäänkotihin

halumme kuitenkin.

10.

Totuuden, runon kotimaa

maa tuhatjärvinen

miss' elämämme suojan saa,

sa muistojen, sa toivon maa,

ain ollos, onnes tyytyen,

vapaa ja iloinen.

11.

Sun kukoistukses kuorestaan

kerrankin puhkeaa,

viel lempemme saa nousemaan

sun toivos, riemus loistossaan,

ja kerran, laulus synnyinmaa

korkeemman kaiun saa.

Aiheesta muualla

• Suomen kansallislaulu - laulun taustaa ja RealAudio-versio

Suomen musiikki Kansallislaulut | Suomi

Maamme | Finská hymna | Maamme/Vårt land | Maamme | Maamme | Maamme | Maamme | Maamme | Vårt land/Maamme | Maamme | Maamme | 핀란드의 국가 | Maamme/Vårt land | Maamme | Maamme | המנון פינלנד | Somijas himna | Finn himnusz | Maamme (Vårt land) | フィンランドの国歌 | Vårt land, vårt land, vårt fosterland | Hymn Finlandii | Hino nacional da Finlândia | Maamme | Гимн Финляндии | Vårt land